Pyöräilytalvi Kuopio -tempaus muistuttaa, että talvi tulee, mutta pyöräilyä se ei estä. Talvikunnossapidon laatu on avainasemassa pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa.
Pyöräily talvella ei ole erityisen vaativaa, kuten ei ole talvella käveleminenkään. Päinvastoin – pyöräily on nopea ja hauska tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä. Pyöräilyä jatkamalla pääsee nauttimaan ulkoilmasta, hyvästä olosta ja kulkupelistä vailla vertaa.
”Pyöräilen arkimatkat läpi talven ja nautin ulkona olosta. Kun pyöräilen, lyhyet matkat autossa alkavat tuntua järjettömiltä.”
Inka Silfsten, Kuopion polkijoiden hallituksen jäsen
Pyöräilijän tulee voida luottaa siihen, että pyöräliikenteen 1. laatuluokan väylien talvihoito on kunnossa. Talvikunnossapidon laatukriteereitä tuleekin tiukentaa sujuvan ja turvallisen pyöräliikenteen vaatimalle tasolle. Kuopion kaupungin tulee seurata urakoitsijoiden työn laatua ja sopimusten noudattamista.
Myös lapsia ja nuoria tulee kannustaa ympärivuotiseen pyöräilyyn. Päiväkotien ja koulujen ympäristöjen pyörätiet ja jalkakäytävät tulee nostaa talvikunnossapidon 1. laatuluokkaan.
Viikolla 14.–18.11.2022 on valtakunnallinen Pyöräilytalvi-kampanjaviikko. Kuopion polkijat ry jakaa 15.11. aamulla Savilahdessa ilmaisia led-valoja, lakuja ja pyöräilyn hyvää fiilistä. Iltapäivällä klo 15:30–16:30 Kuopion polkijat järjestää yhteispyöräilyn Savilahdessa. Tapaaminen Valosali-sillan alla eli Prisman ja Microteknian välissä olevalla alikulkuaukiolla. Pyöräilytalvi Kuopio -tempaus on osa Kuopion Savilahtipäivää.
Lisätiedot:
Juha Hartikainen Puheenjohtaja 044 7005242 kuopionpolkijat at gmail.com
Kun pyöräliikenteen laatuväylien talvihoito on kunnossa, on helppoa nauttia ympärivuotisesta pyöräilystä.
Savilahden liikennejärjestelyt olivat vuosia sitten visioissa ja hahmotelmissa sujuvia ja miellyttäviä ensisijaisesti jalankululle ja pyöräliikenteelle. Kunnianhimo erinomaisille pyöräliikenteen olosuhteille oli valtakunnallisesti merkittävää. Kuopiossa oltiin ajasta edellä.
Savilahden työmaiden edetessä esille on noussut mm. seuraavaa:
Punainen asfaltti katkeaa. Pyöräliikenteen pääväylän punainen päällyste katkeaa Savilahdentien Canthian ja Snellmanian risteyksissä ajoradan kohdalla. Yliopistolle kääntyvän moottoriajoneuvoliikenteen ajorata on siis mustaa päällystettä. Tämän lisäksi punainen päällyste puuttuu, on kenties unohtunut, koko pätkältä Microteknian kohdalta. Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Huomioväriä käytetään yleensä pyörätien jatkeella, pyöräkaistalla tai pyöräilijän odotustilassa. Värillinen päällyste jatketaan risteyksen yli tehostamaan väistämissääntöjä.” ”Värillistä päällystettä voidaan käyttää koko väylän pituudelta esim. laatukäytävillä (baanoilla) viestittämään reitin laadukkuudesta ja jatkuvuudesta.”
Painonapit liikennevaloristeyksissä. Canthian pihan risteykseen Savilahdentielle – eli pyöräliikenteen pääväylälle – on asenteilla painonapit jalankulkijoille ja pyöräliikenteelle. Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Pyöräliikenteen pääverkolla ei yleensä käytetä painonappeja ilmaisemiseen, vaan pyöräilijän ilmaisutieto pyritään saamaan muilla tekniikoilla.”
Kanttikivet. Tietoteknian ja Prisman ympäristöissä on risteyksissä korkeita poikittaisia reunakiviä. Kuopion kaupunki on rakentanut viime vuosina pyöräteille sekä saneerattuihin että uusiin kohteisiin poikittaisen reunakiven. Poikittainen reunakivi on viisto, mutta pyöräliikenteen näkökulmasta hyppy on terävä. Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Pyörätien tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän yli ei rakenneta poikittaista luiskattua, viistettyä, viistoon asennettua tai korotettua tms. reunatukea.”
Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen tulee toimia perustana pyöräliikenteen suunnittelulle myös Kuopiossa. Kaupungin omista käytänteistä tulee luopua ja viedä Pyöräliikenteen suunnitteluohje 18/2020 käytäntöön kaikilla tasoilla.
Autopaikkanormilla määritellään, kuinka monta autopaikkaa uuteen rakennukseen on vähintään rakennettava kerrosneliöitä tai asuntoja kohden. Kuopion kaupungin autopaikkanormi on tiukempi kuin monien muiden isojen kaupunkien (SS 19.5.2022). Esimerkiksi keskustavyöhykkeellä olevassa kerrostalossa on oltava kaksi autopaikkaa kolmea asuntoa kohti. Autovyöhykkeille sijoittuvilla omakotialueilla normi on kolme autopaikkaa yhtä asuntoa kohti. Myös opiskelija-asumiselle on Kuopiossa norminsa.
Kuopion tulee jättää autopaikkanormi historiaan. Autopaikat vievät kallisarvoista tilaa. Autorivit vähentävät pihojen viihtyisyyttä ja ovat pois kaupunkilaisille niin tärkeistä viherkeitaista. Asfalttipinta estää veden imeytymisen maaperään ja pahentaa kaupunkitulvia. Autopaikat maksavat kuntalaisille maltaita. Ne hiertävät kivenä myös rakennuttajien kengässä.
Yksi esimerkki Kuopiosta on entisen sokeainkoulun alue. Tonttia ei haluta täyteen autoja, mutta pysäköintihalli on kallis ja verottaa myös alueen hienoa puustoa. Autopaikkavaatimus tuntuu kohtuuttomalta, kun alue sijaitsee aivan Matkakeskuksen läheisyydessä, erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja kivenheiton päässä ruutukaava-alueelta.
Kuopion kaupungin on aika siirtyä markkinaehtoiseen pysäköintiin. Samaan aikaan liikkumista tulee ohjata yhä kestävämpään ja vähäpäästöisempään suuntaan. Turvallisen ja helpon pyöräpysäköinnin puute taloyhtiöissä on yksi pyöräliikenteen edistämisen pullonkauloista. Kiinteistöihin tulee aina oletuksena rakentaa laadukas pyöräpysäköinti. Osaamista tähän löytyy esimerkiksi Pyöräliitosta ja Pyöräilykuntien verkostosta. Siirtymää kohti vähäpäästöistä liikkumista tukevat myös taloyhtiöiden ja asuinalueiden yhteiskäyttöautot.
Rakennetaan ympäristöjä, jotka kestävät aikaa ja vastaavat tulevaisuuden liikkumisen tarpeita.
Emeritusprofessori Matti Uusitupa kirjoitti Pohjois-Savon sairastavuusluvuista Savon Sanomissa 30.1. Uusitupa kysyi aiheellisesti muiden muassa, miksei tutkimustyö näy väestön terveyttä kuvaavissa mittareissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on syytä tarttua niin kunnissa kuin uusilla hyvinvointialueilla. Me kaikki liikumme arjessa enemmän tai vähemmän. Kuljemme päiväkotiin, kouluun ja työpaikalle. Käymme kaupassa, harrastuksissa, kavereilla ja asioilla. Yksi keino vähentää sairastavuutta onkin lisätä kansalaisten arkipyöräilyä ja -kävelyä.
Moni arkipyöräilyyn kasvanut polkee kaikissa olosuhteissa. Hyväkuntoinen jaksaa polkea mäet, eikä kaihda pidempiä kiertoteitä. Alakoululainen kävelee ja pyöräilee, vaikka joutuu odottamaan risteyksissä. Mutta miten saada loputkin pohjoissavolaiset liikkumaan arjen matkoja lihasvoimin?
Tarvitaan kulttuurinmuutos liikenne- ja katusuunnitteluun. Ympäristön tulee houkutella ihmiset liikkumaan arkimatkat lihasvoimin. Kaupunkialueella pyöräilyn ja jalankulun tulee olla se helpompi ja kätevämpi vaihtoehto. Tarvitaan aidosti laadukas pyöräliikenteen infrastruktuuri, sujuvat ja helpot reitit. Näin talvella tarvitaan pääpyöräreittien luotettava ja varma talvikunnossapito.
Ihmiset sairastavat ja sote-menot kasvavat. Haastamme kunnat ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen panostamaan sairastavuuden ennaltaehkäisyyn ja edistämään ihmisten terveyttä lihasvoimin liikkumisen kautta. Haastamme päättäjät ohjaamaan investointeja pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun yksityisautoilun infran sijaan.
Arkipyöräilyn hyötyjä kansanterveydelle on tutkittu EU:n tasolla. Jokainen pyöräilty kilometri lisää terveyttä ja tuottaa yhteiskunnalle rahanarvoista hyötyä.
Kuopion polkijoiden tavoitteena on parantaa pyöräliikenteen olosuhteita ja nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta Kuopion seudulla. Tätä tavoitetta kohti on poljettu uutterasti.
Osallistuimme elokuussa Kuopion kaupungin järjestämään keskusta-alueen pyöräpysäköinnin kehittämissuunnitelman maastokatselmukseen. Vuoden alussa laadimme yhteenvedon pohjoisen Kuopion koulujen pyöräpysäköinnin tilasta talvella. Syyskuussa järjestimme Päättäjäpyöräilyn, jonka aiheena oli koulujen pyöräpysäköinti ja koulumatkapyöräilyn mahdollistaminen. Katso materiaalia Päättäjäpyöräilyyn. Lisäksi Kuopion Pysäköinti Oy kutsui meidät keskustelemaan pysäköinnin kehittämisestä mm. Savilahdessa.
Keskustan pyöräpysäköinnin kehittämissuunnitelman maastokatselmus 24.8.
Kuntavaalit järjestettiin kesäkuussa 2021. Kuopion polkijoiden Pyörävaalit-teesit allekirjoitti yhteensä 41 ehdokasta kuudesta eri puolueesta. Teesimme olivat 1) Baanaverkon rakentaminen, 2) Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta, 3) Talvikunnossapidon laadun nosto, 4) Kolmenkympin nopeusrajoitus keskustaan ja asuinalueille, 5) Autopysäköintinormi historiaan ja 6) Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin.
Kuopion polkijoiden Pyörävaalit-teesit
Pyöräilyviikon ilo
Koronakurjimus siirsi valtakunnallisen Pyöräilyviikon toukokuusta syyskuulle. Tarkastelimme Pyöräilyviikon aikana pyöräilyä We Cycle Kuopio -henkeen kuopiolaisten polkijoiden ja ilon kautta. Kuopiolaiset pyöräilivät muiden muassa parturiin, torille ja vanhempainiltaan. Lisäksi julkaisimme mietelauseita ja värssyjä; Onnellinen on lapsi, joka saa pyöräillä, Pyörällä olet aina perillä ja Make cycling great again. Lue lisää!
Viherpesua
Harmaita hiuksia on aiheuttanut muiden muassa vaikutusten arviointi kuopiolaisessa päätöksenteossa. Alkuvuoden notkahdus oli se, että Rauhalahdentien saneeraussuunnitelma esiteltiin kaupunkirakennelautakunnalle ilmastovaikutuksiltaan positiiviseksi eikä kaupunginhallitus muuttanut asiaa Kuopion polkijoiden muistutuksesta huolimatta. Asiaa koskeva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Savon Sanomissa ja Viikkosavossa. Kaupunki on täynnä yksityisautoilua edistäviä hankkeita ja autoilun kehä näin jatkuu. Pyöräliikenteen olosuhteet paranevat, mutta muutos on kovin hidas ja tämä jarruttaa suurempaa muutosta satulan selkään. Teemme kovasti työtä pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamiseksi myös vuonna 2022.
❤
Kiitos Kuopion polkijoiden jäsenet! Kiitos yhteistyöstä Kuopion kaupunki, Pyöräliitto ja muut Pyöräliiton jäsenjärjestöt sekä kaikki muut yhteistyökumppanit lähellä ja kaukana! Ihanaa pyöräilyvuotta 2022!
Vuonna 2021 valmistuneen Männistön päiväkodin erinomainen pyöräpysäköinti
Savon Sanomat kertoi, että yli puolet sen levikkialueen kouluista on lakkautettu 20 vuodessa (SS 5.12.). Vesa Linnanmäki peräänkuulutti Lukijan Sanomissa pienten ja maaseutukoulujen merkitystä sekä kritisoi yksipuolisia laskelmia koulujen kustannuksista (SS 12.12.).
Kouluverkon kaventuminen pidentää koulumatkoja sekä maaseutu- että kaupunkialueilla. Mitä pidempi koulumatka, sitä enemmän autossa istumista. Pitkät koulumatkat lisäävät saattoliikennettä, yksityisautoilua, autoriippuvuutta, päästöjä ja turvattomuutta koulujen ympäristöissä. Liikkumattomuus heikentää unta, muistia ja keskittymiskykyä sekä lihaskuntoa, kestävyyttä ja terveyttä.
Koulumatka jalan tai pyörällä on mitä helpoin ja tasa-arvoisin keino pitää yllä liikettä ja hyvinvointia. Yhteiskunnan on houkuteltava ihmisiä liikkumaan arjessa. Yksikään urheilukenttä tai liikuntaprojekti ei voi korvata arjen liikkumista paikasta toiseen.
Lyhyt koulumatka ja kaupunkialueella pyöräilymatkan päässä oleva koulu on jokaisen oppilaan oikeus.
Lauantaina 28.8. käynnistyy valtakunnallinen Pyöräilyviikko ja ensimmäisen päivän teemana on ”Pyörä kuntoon”!
Polje pyörällä Pilppaan ja tuo pyöräsi Kuopion polkijoiden fillarikatsastukseen. Tarkastamme pyörän kunnon, teemme pieniä säätöjä ja vinkkaamme mahdollisista isommista huoltotarpeista.
Jos katsastuksessa syntyy jonoa, pääsevät lapset jonon ohi.
Paikka: Pilpan maja, Pilpantie 261
Päättäjäpyöräily (Pyörällä kouluun -päivä) ke 1.9. klo 17:30-
Koululainen kulkee kodin ja koulun välisen matkan noin 400 kertaa vuodessa. Alle kolmen kilometrin mittaisista koulumatkoista yhdeksän kymmenestä ja 3–5 kilometrin mittaisista koulumatkoista keskimäärin noin 75 prosenttia kulkee matkat fyysisesti aktiivista kulkutapaa hyödyntäen. Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on noin neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan. Koulumatkan kulkutavalla on keskeinen merkitys lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumisen hiilijalanjälkeen.
Keskiviikkona 1.9. vietetään valtakunnallista Pyörällä kouluun -päivää. Kuopion polkijat ry kutsuu päättäjiä, valtuutettuja, kaupungin työntekijöitä, rehtoreita, opettajia, vanhempia ja kaikkia kuopiolaisia pyöräretkelle tutustumaan koulujen pyöräpysäköintiin ja koulureittien pyöräilyolosuhteisiin.
Miten edistää lasten ja nuorten pyöräilyä? Tule mukaan pohtimaan näitä kysymyksiä yhdessä! Lähtö Valtuustotalon edestä osoitteesta Suokatu 42 klo 17:30. Retken kesto on noin 2 tuntia. Rankan sateen varalta säävaraus.
Fillarikatsastus Särkkärin siltafestareilla la 4.9. klo 14-17
Särkkärin silta täyttää 20 vuotta. On aika julistaa tätä tärkeää pyöräliikenteen, jalankulun ja joukkoliikenteen siltaa! Kuopion polkijat ry järjestää Siltafestareilla lasten fillarikatsastuksen. Tarkastamme pyörän kunnon, teemme pieniä säätöjä ja vinkkaamme mahdollisista isommista huoltotarpeista. Lapset ovat etusijalla, mutta myös aikuisten fillareita katsastetaan mahdollisuuksien mukaan. Tervetuloa iloiseen tapahtumaan!
Paikka: Särkiniemi-Särkilahti silta
Laulava pyöräkulkue Kuopion halki la 4.9. klo 14-16
Järjestäjinä Kuopion kaupunki, Vox Polaris -kuoro ja Lauluklubi Maestra.
Lauantaina laulellaan ja pyöräillään laulavan pyöräkulkueen matkassa! Pyöräkulkuetta vetävät laulumaestra Jaana Turunen ja Vox Polaris -kuoron laulajat. Mukaan voivat liittyä kaikki innokkaat. Tervetuloa mukaan pyöräilemään, laulamaan tai muuten vain kuuntelemaan!
Marjukka on Kuopionlahdella Brahenpuiston kulmalla uniikilla Urban Drivestyle GmbH Unimoke -sähköpyörällä. Hän kertoo, että perhe fillaroi pyörällä esimerkiksi työ- ja päiväkotimatkoja.Kuvassa Henri oli tulossa vanhempainillasta ja menossa kotiin. Henrin pyörä oli ollut vanhempainillan ajan parkissa Martti Ahtisaaren koulun uudessa pyörätelineessä.Kirsikka on menossa lapsen kanssa harrastuksiin Haapaniemelle. ”Kuljetaan pidemmät matkat pyöräkärrillä, lyhyemmät matkat ajellaan omilla pyörillämme.”Kuvassa Jonna ja upea Urban Arrow eli ”Urbo”. Jonna polkee Urbolla kaikkialle. Kuvanottohetkellä hän oli hakenut lapsen päiväkodista ja oli matkalla kotiin.Petja ja Alexander 9v olivat Kuopion polkijoiden fillarikatsastuksessa Pilpassa. He olivat tulossa Särkilahdesta ja Petjan sanojen mukaan menossa ”eteenpäin”.Aapo polkee pyörällä kaverille. Luvassa on pleikkaria ja ulkoleikkejä. #pyörälläkaverilleSirpa ja Seppo pyöräilevät Petoselta torille. Kuopionlahti on kiva paikka pitää taukoa.Tapio polkee pyörällä parturiin. Fillarina on sähköavusteinen Riese&Müller. Pyörän lempinimi on kuulemma ”Riisimatti”. Tapion muodonmuutoksen teki Kuopion polkijoiden yhteistyökumppani Hiushuone Vihreä Tähti.
Päivän mietelauseet ja värssyt
Elämä on kuin kaunis pyöräretkiPyöräillessään ihminen ei voi olla surullinenKeep calm and cycle onOnnellinen on lapsi, joka saa pyöräilläEn ehkä ole rikas ja kuuluisa, mutta olen onnellinen niin kauan kuin minulla on polkupyöräPyörällä pääsee pitkällePyöräilyssä on taikaaPyörällä olet aina perilläMikään ei voita pyöräilyn iloa
Aina ei tarvitse olla suunnitelmaa – joskus on hyvä vain hengittää, luottaa ja pyöräilläMake cycling great again
Kasarmipuiston päiväkodin ja Englantilaisen leikkikoulun alueella ei ole turvallisia reittejä pyöräliikenteelle ja jalankululle.Risteysten painonapit ovat hankalia pyöräilijöille ja erityisesti lapsille. Lähellä ajorataa olevat napit ovat hankalia ja vaarallisia. Tässä painonappi menosuuntaan vasemmalla.Korotetut suojatiet lisäisivät koululaisten turvallisuutta.Koulujen lähistöjen autoliikennettä voisi rauhoittaa monilla eri keinoilla.
Talvihoidon merkitys
Rajalan koulun lähistöltä. Kuvan keskellä on jalkakäytävä.Loskassa on vaikeaa pyöräillä.Polanteet ovat pyöräilijän painajainen.Kalevalan koulun pyöräpysäköintipaikka talvella.Hatsalan koulun pyöräpysäköinti lumen alla.
Esimerkkejä eri päiväkodeista ja kouluista
Männistön uuden päiväkodin pyöräpysäköinti on onnistunut (runkolukitus, katos ja keskeinen sijainti).Jynkän alakoulun pyöräpysäköinti on katettu. Runkolukitustelineet puuttuvat.Haapaniemen koulun edustalle on kesällä 2021 rakennettu pyöräpysäköintialue. Runkolukitustelineet ja katos puuttuvat.Kuopion Klassillinen lukio.
Minna Canthin koulu.
Uppo-nallen päiväkoti.
Martti Ahtisaaren koululle on juuri tullut runkolukitusteline.
Aurinkorinteen koulu. Koululla on useita runkolukitustelineitä.
Puijonsarven koululla henkilökunnan pyöräpysäköinti on katoksessa ja oppilaiden taivasalla.Kettulan koulu. Siilinjärven Hamulan koulu (runkolukitustelineet, katos ja sijainti keskeisellä paikalla).
Pyörätelineitä ja runkolukitusmahdollisuuden merkitys
”Perinteinen” pyöräteline. Tavallisen lukon saa helposti poikki.Kirjaston uudet pyörätelineet. Pyörä ei yllä kiinni rungosta.Liikennepuiston telineitä. Matalat telineet ovat hyvät. Isot telineet ovat liian lähellä toisiaan (väliin mahtuu vain yksi pyörä jos sitäkään).Matkakeskuksen runkolukistustelineitä.Matkakeskuksen runkolukitustelineitä.
Fiksusti kouluun -ohjelma
Fiksusti kouluun -ohjelma tarjoaa tietoa ja neuvoja kestävämpien ja aktiivisempien koulumatkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjelman kohderyhmään kuuluvat koulut, oppilaat, vanhemmat, kunnat, päättäjät ja järjestöt.
Fiksusti kouluun on Likesin, valtion kestävän kehityksen yhtiön Motiva Oy:n ja Pyöräilykuntien verkoston yhteinen koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma.
Fiksusti kouluun -ohjelman tuloksia (Kuopio yksi pilottikunnista)
Männistön uudelle päiväkodille oli ilmestynyt erinomainen pyöräpysäköinti. Runkolukittava ja katoksellinen pyöräpysäköinti vähentää pyörävarkauksia ja suojaa pyöriä sateelta ja lumelta.
Männistön esimerkki osoittaa, että myös päiväkodeissa voi olla laadukas pysäköintipaikka pyörille. Itse asiassa fiksu liikkuminen alkaa lapsuudesta. Juuri päiväkodeissa ja kouluissa tulisi olla laadukas pyöräpysäköinti. Laadukas tarkoittaa muiden muassa sitä, että pysäköinti on runkolukittava, katoksellinen ja keskeisellä paikalla.
Monella alle kouluikäisellä alkaa näihin aikoihin päiväkotiarki. Koululaiset aloittavat juuri uutta kouluvuotta. Kuopion polkijat ry haastaa jokaisen kuopiolaisen mukaan lisäämään lasten ja nuorten arkiliikkumista, kävelyä ja pyöräilyä.
Haastamme vanhempia ja perheitä liikkumaan viisaasti yksityisautoilun sijaan. Haastamme varhaiskasvattajia, opettajia ja rehtoreita puhumaan pyöräilyn ilosta varoittelun ja pelottelun sijaan. Haastamme kaupungin tilapalveluita rakentamaan laadukkaita pyöräpysäköintejä jokaiseen päiväkotiin ja kouluun. Haastamme kaupungin liikenne- ja katusuunnittelijoita rakentamaan päiväkotien ja koulujen ympäristöistä turvallisia ja sujuvia pienille polkijoille. Haastamme kaupunkia rauhoittamaan päiväkotien ja koulujen lähikatujen liikennettä ja ohjaamaan liikennettä fyysisin estein. Haastamme talvikunnossapidon urakoitsijoita satsaamaan erityisesti päiväkotien ja koulujen ympäristöihin sekä päiväkoti- ja koulumatkojen pääreitteihin.
Uusi kaupunginvaltuusto ja luottamushenkilöt ovat juuri aloittaneet työnsä. Hyvä päättäjä, muistathan Kuopion kaupungin strategian 2030, Ilmastopoliittisen ohjelman, Resurssiviisausohjelman ja Pyöräilyn edistämisohjelman? Kaupunki on sitoutunut näihin ohjelmiin.
Yksi Kuopion kaupungin tavoitteista on kasvattaa viisasta liikkumista ja parantaa sitä tukevaa kaupunkirakennetta. Rakennetaan kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle, vähemmän yksityisautoilulle. Erinomainen tavoite ja sitä tukevat toimet!
On meidän aikuisten tehtävänä toimia esimerkkinä, rohkaista lapsia liikkumaan viisaasti pienestä pitäen, luoda laadukas pyöräily- ja kävelyinfra ja toimia itse vastuullisesti liikenteessä.
Männistön päiväkodin erinomaisen hyvä pyöräpysäköinti olkoon lähtölaukaus!
Savon Sanomissa kerrottiin 23.4., että sähköpyörillä ja -potkulaudoilla kolaroidaan kovempaa kuin niin sanotuilla tavallisilla kulkupeleillä. Tämä on odotettu uutinen. Mitä nopeampaa kulkupeli kulkee, sitä suurempi on vahinko onnettomuudessa. Tulee mieleen autokoulun tunnit, joissa käytiin läpi kallioseinään paiskautuvan auton vauhtia ja tuhoa, mitä vauhti aiheuttaa.
Pyöräilyn hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Suomen ympäristökeskus on juuri julkaissut raportin Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Raportin mukaan aktiivista liikkumista lisäämällä ja moottoriliikennettä vähentämällä saavutettaisiin suuria terveyshyötyjä. Samalla liikenteen vaikutukset ympäristöön vähenisivät.
Jos kunnassa halutaan lisätä pyöräilyä, tulee muuttaa sekä liikenneympäristöä että asenteita. Moottoriliikenteen vauhti on suurin uhka turvallisuudelle. Kuopion keskustan nopeusrajoitus tulee laskea 30 km/h:iin. Pyöräliikenne ja jalankulku tulee pääsääntöisesti erottaa toisistaan. Jalkakäytävillä tulee olla mahdollisuus kävellä ja oleskella rauhassa. Erotelluilla pyöräväylillä pyöräily on liikennettä. Pyöräliikenteen paikka voi olla myös ajoradalla, näin esimerkiksi rauhallisilla tonttikaduilla ja ”kolmenkympin” keskustassa.
Kuopioon tulee monen muun kaupungin tavoin saada myös laadukkaita ja nopeita pyöräliikenteen baanoja. Erotelluilla baanoilla ehkäistään mahdollisia onnettomuuksia ja vähennetään jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen välisiä konflikteja. Kuopion polkijat on juuri tehnyt aloitteen baanan rakentamiseksi radan varteen Savilahdesta Maaherrankadun yli Pohjolankadulle ja kohtia Itkonniemeä. Kaupungin olisi syytä tarkastella myös Prisman takaa Tasavallankadun yli kulkevan rautatiesillan mahdollisuuksia.
Mikään projekti tai tempaus ei voi saavuttaa sellaisia vaikutuksia kuin houkutteleva, sujuva ja turvallinen infra. Asenteilla on kuitenkin myös merkitystä. Olemme Suomessa kovin pinttyneet ajattelemaan, että pyöräily vertautuu jalankulkuun. Tarkastelemme myös onnettomuuksia kypärä etukenossa. Lapset rakastavat pyöräilyä, mutta pelottelemme heitä pyöräilyn vaaroilla. Kuitenkin, kuten liikennelääkäri Mikael Ojala totesi Savon Sanomien artikkelissa, pyöräilyn terveyshyödyt ovat paljon suurempia kuin vahinkoriskit.
