Kategoria: Vaikuttaminen

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kellolahdentien suunnitelma on palautettava valmisteluun – asukkaiden palaute ja laatuvaatimukset sivuutettu

Kellolahdentien liikenneympäristön uudistus välillä Puijonkatu–Pohjankatu on merkittävä investointi, jonka laadussa ei ole varaa epäonnistua.

On kuitenkin huolestuttavaa, että kaupunkirakennelautakunnalle esitetään 25.3. nähtäville asetettavaksi hankkeen alkuperäistä ja heikointa vaihtoehtoa. Tämä päätösesitys ohittaa täysin syyskuussa 2025 järjestetyn yleisötilaisuuden palautteen, jossa moni kritisoi nimenomaan suunnitelman epäkäytännöllisyyttä ja jyrkkiä nousuja.

Yleisötilaisuuden jälkeen kaupunki laati toisen, hieman paremman, vaihtoehdon. Tässä vaihtoehdossa pyöräliikenteen reitti olisi suorempi, mutta sekin ohjaisi pyöräilijät edelleen kulkemaan jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Pyöräliikenteen reitti kulkisi kuitenkin molemmissa vaihtoehdoissa Kellolahdentien ali, moottoritien yli, moottoritien rampin ali ja ylös kohti Pohjantietä.

Veronmaksajien näkökulmasta on kestämätöntä investoida kalliiseen peruskorjaukseen, joka on suorassa ristiriidassa Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ja Kuopion omien strategisten tavoitteiden* kanssa.

Jos rakennamme kalliilla rahalla pääreitin, jonka mutkaiset linjaukset ja raskaat mäet heikentävät liikkumisen sujuvuutta, emme luo kestävää liikennejärjestelmää vaan hukkainvestoinnin. Investoinnin vaikuttavuus jää saavuttamatta, jos uusi infrastruktuuri ei houkuttele käyttäjiä tai se joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan vastaamaan nykyaikaisia standardeja.

On koko kaupungin etu, että Kellolahdentien kaltainen keskeinen väylä toteutetaan kerralla toimivasti. Jotta käytetyt resurssit parantaisivat liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja palvelisivat kaupunkilaisia vuosikymmeniä eteenpäin, yleissuunnitelma on palautettava valmisteluun. Kumpikaan ehdotetuista suunnitelmista ei ole pyöräliikenteen kannalta toimiva.

Avoimen ja osallistavan suunnittelun periaate murenee, jos asukkaiden osoittamat epäkohdat sivuutetaan ja päätöksentekoon tuodaan kritisoitu luonnos ilman parannuksia.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.3.2026

* Esimerkiksi Kuopion seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 2023 ja Viksu Kuopio -ohjelma 2024

Lisätietoa hankkeesta:
Savon Sanomat 21.3.2026: Liikenne Kuopion moottoritien ympäristössä mullistuu

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kunnossapito ei ole mielipidekysymys – sopimuksia on noudatettava

Kuopion kaupunki ei itse auraa katujaan vaan ostaa talvikunnossapidon urakoitsijoilta. Palvelu maksetaan verovaroilla eli kaupunkilaiset maksavat siitä. Savon Sanomien juttu 24.2.2026 “Aurattiinko Kuopion kadut sunnuntaina hitaasti?” herättää kysymyksen: noudatetaanko kaupungin ja urakoitsijoiden välisiä kunnossapitosopimuksia vai ei?

Kunnossapitosopimukset ovat selkeät. Niissä määritellään tarkasti, milloin auraus aloitetaan, millaiseen lopputulokseen on päästävä ja kuinka nopeasti.

Kaupungin kunnossapitosopimuksissa todetaan, että 1-luokan väylillä auraus aloitetaan 3 senttimetrin lumimäärän kohdalla ja että lumensyvyys ei saa missään tilanteessa ylittää 6 senttimetriä. Jatkuvan lumisateen aikana väylät on pidettävä liikennöitävässä kunnossa. Lisäksi väylien tulee välittömästi aurauksen jälkeen olla irtolumesta ja sohjosta puhtaat. Tämä koskee sekä ajoratoja että pyöräteitä ja jalkakäytäviä.

Ajoradoilla sopimukset mahdollistavat sen, että sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1-luokan väylillä voidaan siirtyä noudattamaan 2-luokan lähtörajoja. Tämä on sovittu jousto. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työn lopputuloksen laadusta voisi tinkiä.

Kalustorikot tai runsas lumisade eivät poista sopimusvastuuta. Riskienhallinta kuuluu urakoitsijalle ja sopimusten mukaan urakoitsijan tulee varmistaa varakaluston saatavuus. Sopimusten valvonta kuuluu kaupungille.

Sopimuksissa todetaan myös, että kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja. Ne eivät siis ole toissijaisia, vaan etusijalla. Lisäksi 1-luokan pyöräteiden kunnossapidon lähtörajoja ja maksimilumenmäärää ei voi ajoratojen tavoin sunnuntaisin tai pyhäpäivinä heikentää.

Pyörätiet ja jalkakäytävät ovat osa kaupungin liikenneverkkoa. Monelle työmatka, kauppareissu tai lasten kuljettaminen tapahtuu kävellen tai pyörällä ja kaupungin tavoitteiden mukaan näitä kulkutapoja tulisi lisätä. Talvikunnossapito on myös turvallisuuskysymys.

Talvikunnossapito on peruspalvelu. Sen taso ei saa riippua viikonpäivästä, kalustotilanteesta tai siitä, kuka sattuu liikkumaan milläkin väylällä. Kyse ei ole mielipiteestä, vaan sopimusten toteutumisesta. Sopimus on sopimus. Kaupunkilaisilla on oikeus sen mukaiseen palveluun.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 27.2.2026

Kategoriat
Vaikuttaminen

Aallonmurtajan houkutteleva ympäristö on kaikkien etu

Kuopion sataman aallonmurtaja on yksi kaupungin arvokkaimmista paikoista. Se on parhaimmillaan alue kävelylle, pyöräilylle ja rannan läheisyydestä nauttimiselle. Matkailukeskus Luoto sijaitsee upealla paikalla Kallaveden äärellä, ja on Kuopiolle myönteinen uutinen, että sen omistus on järjestynyt ja toiminta jatkuu vakaalta pohjalta.

Kuulimme, että Luoto neuvottelee kaupungin kanssa alueen pysäköinnistä. Toivomme, että ratkaisut tehdään ympäristöä, maisemaa, Kallavettä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen. Aallonmurtajan tyvessä on pysäköintialue, jolta on vain noin 250 metrin matka Luodolle. Aivan aallonmurtajan kärkeen ajaminen ei ole välttämätöntä.

Kirjoitimme vuonna 2024 aallonmurtajan ”piliksestä”, jonka seurauksena ihmisten viihtyisyys ja turvallinen liikkuminen jäävät autoilun jalkoihin. Aallonmurtajalle tulee sallia vain välttämätön huoltoajo ja liikuntaesteisten pääsy.

On myös syytä korjata sitkeä harhaluulo: palvelujen elinvoima ei ole kiinni siitä, että autolla pääsee aivan oven eteen. Tutkimusten mukaan jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät keskustoissa usein enemmän rahaa kuin autolla liikkuvat, ja kävely- ja pyöräilypainotteiset alueet tukevat liike-elämän myyntiä. Houkutteleva ympäristö on matkailu- ja ravintolapalveluiden etu.

Aallonmurtajan rauhoittaminen tukisi yhtä Kuopion polkijoiden tavoitteista: ihmisten keidasta aallonmurtajalta Valkeisenlammelle, elävää ja viihtyisää reittiä keskustan läpi. Keskustan vetovoima on viihtyisyys, viipyily, kaikenikäiset ihmiset ja elävä kaupunkitila. Luoto, ”pieni kylä veden päällä”, on hieno paikka näille elämyksille. Toivotamme onnea Luodon jatkolle!

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 14.2.2026

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kulkutapaosuudet ovat nollasummapeliä

Kuopiossa suunnitellaan jälleen uutta moottoritien ramppia, tällä kertaa Puijonkadulle. Ari Paanala kirjoitti rampin hyödyttömyydestä erityisesti joukkoliikenteen näkökulmasta (SS 21.9.). Kritiikki on aiheellinen.

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen ja ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Huttunen puolustivat ramppia (SS 4.10.). Heidän mukaansa se parantaa keskustan saavutettavuutta ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä mm. vähentämällä Asemakadun ja Suokadun liikenteellistä painetta – eli yksityisautoilua.

Autoilun aiheuttamaa painetta ei kuitenkaan vähennetä uusilla yhteyksillä, vaan tekemällä vaihtoehtoiset kulkutavat – kuten pyöräliikenne – houkuttelevammiksi.

Kyllösen ja Huttusen mukaan moottoritien ympäristön toimet parantavat jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen – ja henkilöautoliikenteen – olosuhteita. Tämä ajattelu näkyy monissa Kuopion liikennehankkeissa. ”Kaikki kulkumuodot tulee ottaa huomioon” on usein kuultu.

Kuopion strategiassa (Viksu Kuopio, Ilmastopoliittinen ohjelma, Pyöräilyn edistämisohjelma) tavoitellaan siirtymää yksityisautoilusta kohti kestävää liikennettä. Strategia linjaa: ”[Kulkutapaosuuteen päästään] suunnittelemalla alueita ja kaupunkia enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle ja vähemmän autoliikenteelle.”

Keskustan kehittäminen ihmisille lisää kaupungin veto- ja elinvoimaa. Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että jalan ja pyörällä liikkuvat asioivat eniten keskustassa ja he tuovat myös eniten rahaa keskustan yrityksille ja palveluille. Tuoreessa Tampereen keskustan asiointitutkimuksessa oli viitteitä siitä, että juuri pyöräilijöiden vuosikulutus keskustassa on korkeinta. Kestävää liikennettä tukeva infra lisää asiakasmääriä ja myyntiä, myös erikoisliikkeissä.

Kuopion kaupunkiseudulla henkilöautoilun kulkutapaosuus on 53 %. Erityisen ongelmallista on, että autoa käytetään hyvin lyhyillä matkoilla eikä autoilun vähenemisestä ole merkkejä. Kestävien kulkutapojen osuus ei kasva, jos resursseja käytetään yksityisautoilun sujuvoittamiseen.

Kuopion tulevaisuus ei rakennu ramppien varaan, vaan sen varaan, kuinka hyvin kaupunki osaa suunnitella tilaa ihmisille – ei autoille.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 12.10.2025

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyörätalli ansaitsee toimivan toteutuksen

Kuopiossa keskustellaan vilkkaasti Lukkarinpuiston uudesta pyörätallista. Yhteisillä verorahoilla toteutettu investointi, mutta talli on tyhjänä. Eikö tämä ole sitä turhaa rahankäyttöä, josta meidän pitäisi päästä eroon?

Pintaa syvemmältä katsottuna tilanne on toinen. Pyörätallin käyttö on ollut vähäistä, mutta ei siksi, etteikö tarvetta ja kiinnostusta olisi ollut. Tallin kaikki käyttöoikeudet varattiin loppuun heti ensimmäisten kuukausien aikana. Paikkoja ei riittänyt läheskään kaikille halukkaille. Tästä huolimatta talli on tyhjillään. Miksi? Järjestelmä ei salli riittävää ylibuukkausta, toisin kuin esimerkiksi lentoyhtiöillä tai hotelleilla, joissa todellinen käyttöaste ohjaa myytävien paikkojen määrää. Näin ei ole syntynyt aitoa mahdollisuutta käyttää tallia, vaikka kiinnostusta on.

Järjestelmässä on myös toinen rajoite. Paikkaa pyörätallista ei ole voinut varata lyhyeksi ajaksi vaikka vain muutaman tunnin ostosreissun ajaksi. Ainoa vaihtoehto on ollut kuukausikohtainen käyttöoikeus. Ajatellaanpa, että autolla keskustaan tulevalle olisi tarjolla vain kuukausipysäköinti. Kuinka moni valitsisi sen kahvilakäynnin ajaksi? Pyöräilijän tarpeet vaihtelevat yhtä lailla: toisinaan haetaan paikkaa koko viikonlopuksi, toisinaan taas vain nopean keskustassa asioinnin ajaksi. Kun vaihtoehtoja ei tarjota, käyttö jää väistämättä vajaaksi.

Tallin ongelmat eivät kerro siitä, etteikö pyöräilyyn panostaminen kannattaisi, vaan siitä, ettei hyvää ideaa ole vielä toteutettu kunnolla. Toivon, että Kuopion kaupunki ja pysäköintiyhtiö tarttuvat tilaisuuteen kehittää palvelua aidosti käyttäjien ehdoilla. Esimerkiksi tuntiperusteinen maksu, mahdollisuus kokeilla ilman pitkää sitoutumista ja riittävä määrä käyttöoikeuksia voisivat avata tallin kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Hyvin toteutettuna pyörätalli olisi tärkeä osa houkuttelevaa, turvallista ja modernia Kuopiota, jossa pyöräily on aidosti helppo vaihtoehto yhä useammalle.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.5.2025

Lue myös Ylen artikkeli pyörätallin käynnistymisvaikeuksiin liittyen.

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kuopion polkijoiden vaaliteesit 2025

Pyöräily on hauskaa, helppoa ja halpaa. Pyöräily ylläpitää kuntoa ja hyvinvointia. Pyöräily vähentää melua, saasteita ja ruuhkia ja on merkittävä ilmastoteko. Pyöräily on myös taloudellisesti tuottavaa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri EU:ssa tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä.

Pyöräily onkin myötätuulessa Kuopiossa. Pyöräliikenne on huomioitu kaupungin strategiassa ja eri ohjelmissa. Hyvästä suunnasta huolimatta pyöräliikenteen kulkutapaosuus on Kuopiossa matala. Itä-Suomen seudullisen liikkumistottumukset (2022) mukaan Kuopion seudulla tehdään polkien vain 14 % matkoista. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan 53 % matkoista.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan nostaa, tulee pyöräliikenteen edellytyksiä parantaa. Edellytysten parantaminen tarkoittaa kaupungin liikenne- ja muun infran tarkastelua laajasta näkökulmasta. Kuopioon tarvitaan sujuvampia ja nopeampia pyöräteitä ja parannusta talvikunnossapitoon.

1. Pyöräbaanaverkon rakentaminen

Kuopioon tulee luoda koko kaupungin kattava pyöräilyn baanaverkko, joka yhdistää suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Korkea laatutaso tarkoittaa sujuvuuden lisäksi mm. etuajo-oikeutta ja liikennevaloetuutta risteyksissä.

2. Talvikunnossapidon laadun nosto

Pyöräliikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ympäri vuoden. Kaupungin tulee valvoa talvikunnossapidon laatua ja edellyttää urakoitsijoilta kunnossapitosopimusten huolellista noudattamista.

3. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin

Päiväkoteihin ja kouluihin tulee saada sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet. Lähikatujen liikennettä on rauhoitettava ja nopeuksien tulee olla enintään 30 km/h. Koulujen oppilaita tulee ohjata ja kannustaa kulkemaan koulumatkat pyörällä tai kävellen. Saattoliikennettä tulee vähentää ja rajata. Kouluissa tulee suositella, ettei lapsia saateta autolla ainakaan perille saakka. Saattoliikenne aiheuttaa ison liikenneturvallisuusriskin koulujen läheisyydessä.

4. Autopysäköintinormi historiaan

Pysäköintinormi määrittää autopaikkojen määrän suhteessa kerrosneliömetreihin tai asuntojen määrään. Autojen pysäköintinormeista on luovuttava. Nykyinen vaatimus autopaikkojen määrästä hidastaa pyöräily-ystävällisen kaupungin rakentamista ja kehittämistä.

5. Ihmisten keidas aallonmurtajalta Valkeisenlammelle

Maljalahden aallonmurtajalta Valkeisenlammelle tulee saada koko matkalta viihtyisä pyöräliikenteelle ja jalankulkijoille rakennettu reitti. Kallaveden, Snellmaninpuiston ja tuomiokirkon, torin, kaupunginteatterin ja Valkeisenlammen yhdistävä reitin tulee olla rauhoitettu moottoriajoneuvoliikenteeltä pihakatuna, pyöräkatuna tai kävelykatuna.

6. Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta

Pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistettyjä väyliä tulee välttää asuinalueilla, keskustassa ja pääväylillä. Pyöräliikenteen tulee tapahtua pääsääntöisesti ajoradalla tai erotelluilla pyöräteillä. Erottelu parantaa myös jalankulun olosuhteita ja turvallisuutta.

Allekirjoittaneet ehdokkaat Kuopiossa

Airaksinen, HeliVasemmistoliitto
Akinci Yesilmen, VehbiyeVasemmistoliitto, Sit.
Björn, TeemuVihreät
Haakana, MarkoVasemmistoliitto
Hartikainen, MaijaVasemmistoliitto
Hietaluoto, Ville Vihreät
Jaakkola, StefaniaVasemmistoliitto
Keilonen, JennyVasemmistoliitto
Kumpulainen, SamiVihreät
Laakso, AntonVihreät
Lappalainen, IreneVasemmistoliitto
Miettinen, Taija Vasemmistoliitto
Ojala, RaimoVihreät
Paanala, AriVihreät
Pitkänen, JosefiinaVihreät
Pulkka, LauraVihreät
Raudaskoski, MiikaVihreät
Sutinen, MariVasemmistoliitto, sitoutumaton
Tossavainen, TatuVasemmistoliitto
Vaattovaara, JenniVihreät
Vainikainen, TanjaVihreät
Väänänen, JuhaVasemmistoliitto
Zuffa,SaraVihreät

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräilymyönteinen ehdokas investoi pyöräliikenteeseen

Kuopion kaupunki on sitoutunut kasvattamaan pyöräilyn määrää liikenteessä. Kestävä ja aktiivinen liikenne parantaa kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää liikenteen päästöjä, ruuhkia ja melua. Pyöräliikenteen ja jalankulun suosiminen tekee kaupungista viihtyisämmän ja vetovoimaisemman. 

Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että pyöräilyn osuus liikenteestä on 30 % vuoteen 2030 mennessä. Parannuksia pyöräliikenteen edellytyksiin onkin tehty. Kuopion valtti ovat sähköavusteiset kaupunkipyörät. Myös mm. pyöräpysäköinnin laatua on nostettu huomattavasti.

Kuntavaalit on myös pyörävaalit. Kuopion polkijat esittää omissa vaaliteeseissään merkittäviä investointeja mm. kattavan pyöräbaanaverkon rakentamiseksi, talvikunnossapidon laadun nostamiseksi ja turvallisempien koulumatkojen edistämiseksi. Toivomme myös autopaikkanormin purkua.

Pyöräliikenteen edistämisen hyödyistä – myös taloudellisista – on tutkittua tietoa. Investointi pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin terveys- ja hyvinvointihyötyinä. EU:n tasolla on tutkittu, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä. Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja TTL:n tuoreen tutkimuksen mukaan pyöräilyä edistämällä voidaan saavuttaa väestötason terveyshyötyjä. VTT on juuri julkaissut tutkimusartikkelin koskien kaupunkien kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä. Hankkeessa laadittiin laskentamalli hyötyjen vaikutusten arvioimiseksi.

Pyöräilyinfraa ei paranneta vain jo pyöräileviä varten vaan ennen kaikkea siksi, että yhä useampi liikkuisi pyörällä.

Suosittelemme kaikkia tutustumaan valtakunnalliseen Pyörävaalit-kampanjaan, Kuopion polkijoiden kuntavaaliteeseihin ja teesit allekirjoittaneisiin kuntavaaliehdokkaisiin. Pyöräilymyönteinen ehdokas on valinta kestävän ja viihtyisän kaupungin puolesta.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.4.2025

Kategoriat
Vaikuttaminen

Talvikunnossapito kuntoon – liikkumisen perusoikeus kuuluu kaikille

Savon Sanomissa 30.11.2024 julkaistu juttu Edessä ensimmäinen nietosten ja koitosten savolainen robotalvi käsitteli ruokarobottien kohtaamia haasteita tavallisissa suomalaisissa talviolosuhteissa. Robotit juuttuivat lumeen ja sohjoon eivätkä pystyneet kulkemaan jalkakäytävillä.

Jutussa ei kuitenkaan nostettu esille varsinaista syytä tähän ongelmaan: huonoa talvikunnossapitoa. Jos robotit eivät pääse liikkumaan, miten voisivat ihmisetkään – etenkin he, jotka käyttävät liikkumisensa apuna esimerkiksi pyörätuolia tai rollaattoria?

Turvallinen ja esteetön liikkuminen sääolosuhteista riippumatta on kaikkien perusoikeus. Kun jalkakäytävien ja pyöräteiden talvikunnossapito laiminlyödään, siitä kärsivät erityisesti he, joiden liikkumismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti rajoitetut. Kaupungistamme löytyy toki esimerkillisesti talvikunnossapidettyjä väyliä, mutta on myös surullisen paljon väyliä, joilla ei usein talvella täyty edes kunnossapitosopimusten minimilaatuvaatimukset.

Urakoitsijat ovat sitoutuneet tiettyyn laatuun kilpailutuksessa. Kaupungin tehtävä on valvoa kunnossapitosopimusten toteutumista ja huolehtia siitä, että kaikki väylät – niin jalkakäytävät, pyörätiet kuin robottienkin käyttämät reitit – ovat kunnossa vuodenajasta riippumatta. Lumivallit, sohjo ja pehmenevä polanne eivät saa estää liikkumista sen paremmin ihmisiltä kuin uusilta teknologiasovelluksiltakaan.

Viime vuosina kaupunki on investoinut paljon esimerkiksi pyöräilyväyliin. On täysin kohtuullista edellyttää, että näistä ja muistakin kestävän liikenteen käyttämistä väylistä pidetään huolta ympäri vuoden. Hyvin hoidettu talvikunnossapito turvaa liikkumisen perusoikeuden ja tekee kaupungista toimivan ja saavutettavan – kaikille.

Antti Lipponen
Kirjoittaja on Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 3.12.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

Turvallisia kilometrejä

Kuopion polkijat ry sai Kuopion kaupungin Turvallisuusteko-kunniamaininnan 6.11.2024! Kunniamaininnan perusteluissa mainittiin mm. pyöräilytapahtumat, höntsäpyöräilyt, fillarikatsastukset, kaupunkiympäristön turvallisuuden edistäminen ja järjestön viestintä. Lämmin kiitos!

Vasemmalla Juha Hartikainen, keskellä Antti Lipponen. Kuva: Kuopion kaupunki / Vicente Serra

Alla ajatuksiamme liikenneturvallisuuteen.

Liikenneturvallisuus vaikuttaa keskeisesti siihen, millä välineellä liikumme paikasta toiseen ja miten ohjaamme lapsiamme liikkumaan.

On tärkeää, että kaupunki- ja liikenneympäristö tukee erityisesti suojattomia kulkijoita ja edistää aktiivista liikkumista. Tavoitteena tulee olla onnettomuuksien estäminen.

On hienoa, että Kuopion polkijoiden aloitteesta Kuopion keskustan nopeusrajoitus on jo laskettu kolmeenkymppiin. Asuinalueilla myös isommat kokoojakadut tulisi saada turvallisemmiksi ja 30 km/t piiriin.

Turvallista liikenneinfraa edistää esimerkiksi nopeusrajoituksien lasku. Pyöräliitto on esittänyt, että taajamien yleisrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa. On hienoa, että Kuopion polkijoiden aloitteesta Kuopion keskustan nopeusrajoitus on jo laskettu kolmeenkymppiin. Asuinalueilla myös isommat kokoojakadut tulisi saada turvallisemmiksi ja 30 km/t piiriin.

Laadukkaat työmaajärjestelyt tukevat liikenneturvallisuutta. Työmaiden vaiheet tulee suunnitella niin, että jalankulku ja pyöräliikenne sujuvat turvallisesti kaikissa vaiheissa. Työmaiden järjestelyissä olisi Kuopiossa paljon parannettavaa. Reitit ovat liian kapeita liikennemääriin nähden, pyörätiet katkeavat kuin seinään, työmaa-aitojen asettelu ontuu, ja isoja työmaakoneita on pyöräteillä valittavan usein vailla asianmukaisia aitoja ja ohjausta.

Risteykset ovat vaaranpaikkoja kaikille liikkujille. Risteysten turvallisuutta parantavat mm. niin sanonut ylijatketut pyörätiet, korotetut suojatiet ja pyörätien punaisen asfaltin käyttäminen myös risteyksessä. Järjestely, jossa autoilijat kääntyvät suoraan jatkavan pyöräliikenteen läpi, on aiheuttanut pyöräilijöiden kuolemia.

Jalkakäytävillä ja pyöräteillä auton pysäköintiin ja pysäyttämiseen ei Kuopiossa useinkaan puututa. Tieliikennelaki on selvä ja Poliisihallitus on ottanut asiaan kantaa, mutta maantapa jatkuu. Tämä aiheuttaa vaaraa suojattomille liikkujille, esimerkiksi lapsille ja vanhuksille.

Myös talvikunnossapito on keskeinen tekijä liikenneturvallisuuden parantamisessa. Pyöräliikenteen turvallisuutta edistävät riittävä ja hyvin ajoitettu auraus, ohuet polanteet ja sulamisvesien tehokas ohjaus pois väylältä. Hiekoitussepeli ei voi olla ensisijaista talvihoitoa. Jos sohjoa ehtii syntymään, tulee se aurata pois ennen jäätymistä.

Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen.

Erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen edellytykset tulee turvata. Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen. Kuopion polkijoissa olemme järjestäneet lasten fillarikatsastuksia, joiden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten pyöräilyä – hyväkuntoisilla fillareilla.

Autoliikenteen sujuvuus asetetaan yhteiskunnassamme yhä edelleen liikenneturvallisuuden edelle. Autoliikenteen paradigmaa tulee uskaltaa haastaa. Pyöräliikenteen ja jalankulun turvallisuus tukee myös kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kaupungin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kaupungin tulee sitoutua päätöksiinsä viisaasta liikkumisesta

Kuopion talous on tiukilla. Samaan aikaan kaupunki kuitenkin tukee yksityisautoilua. Luolan ja Kuntolaakson lähistölle on rakennettu kalliit pysäköintilaitokset ja arvokkaita maa-alueita käytetään parkkipaikkoina. Nyt kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että Luolan alueen väliaikaisia pysäköintialueita pitäisi muuttaa maksuttomiksi.

Onko tämä kaupungin tehtävä? Kuopion ei ole pakko tukea liikuntapaikoille saapumista yksityisautoilla – varsinkin kun kaupungin oma vaikutusten arviointi osoittaa, että maksuttomalla pysäköinnillä on lähes ainoastaan negatiivisia vaikutuksia. Ilmainen pysäköinti olisi vastoin alueen suunnitteluperiaatteita, vähentäisi kaupungin tuloja, aiheuttaisi ylimääräistä liikennettä ja heikentäisi liikenneturvallisuutta.

Pelkästään Luolan pysäköintipaikkojen muuttaminen maksuttomiksi voisi johtaa noin 188 000 euron tulonmenetyksiin vuosittain (50 paikkaa, 40% käyttöaste Luolan aukioloaikoina, 50 viikkoa vuodessa, 2 € / tunti).

Muutosehdotusta perustellaan yhdenmukaisuudella. Yhdenmukaisuus voitaisiin säilyttää muuttamalla muidenkin liikuntapaikkojen lähialueiden pysäköinti maksulliseksi. Esimerkiksi Kuntolaaksossa kaupungin tarjoama valtuustotalon ilmainen pysäköinti, jota käytetään laajasti uimahallin ja jäähallin pysäköintialueena, vie varmasti tuloja myös Kuntolaakson pysäköintitalolta. Kerätyt pysäköintimaksut lisäisivät kaupungin tuloja ja ne voitaisiin käyttää esimerkiksi koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen. Lisäksi pysäköintipaikkojen maksullisuus parantaisi paikkojen saavutettavuutta niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.

Onko Kuopiolla todella varaa ja onko Kuopio oikeasti valmis tukemaan yhä enemmän yksityisautoilua kun samaan aikaan leikataan lapsilta? Lisäksi kaupunki on sitoutunut viisaan liikkumisen lisäämiseen. Päätös lisätä maksuttomia parkkipaikkoja Luolalle asettaa kaupungin arvot kyseenalaisiksi. Tässä taloustilanteessa ei kaupungin tule tukea yksityisautoilua yhtään nykyistä enempää.

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 1.10.2024

Lue myös:
Luola avautuu elokuussa – mutta miten sinne pääsee? (Kuopion kaupunki)
Savilahti – Kestävä kaupunki – viisas liikkuminen (Kuopion kaupunki)
Puolustusvoimien suljettu luola on nyt kuopiolaisten liikuntapaikka – tältä näyttää yli 50 miljoonan euron monitoimiareena (Yle)