Kategoriat
Vaikuttaminen

Liikenteen prioriteetit jälleen vinksallaan

Moottoritien ylittävä Puijonrinteen silta Puijonkadulla saneerataan. Savon Sanomissa kerrottiin 15.4., että työmaan aikana vain jalankulku ja autoliikenne jatkavat sillalla ja pyöräliikenne ohjataan kulkemaan kiertotietä.

Voi vain kysyä, mihin tämä erikoinen järjestely perustuu. Miten kaupungin strategia ja tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuutta näkyvät tosielämässä ja työmaajärjestelyissä? Tavoitteleeko kaupunki edelleen ja aidosti sitä, että pyöräliikenteen osuus liikenteestä kasvaa 30 prosenttiin ja että yksityisautoilun kulkutapaosuus laskee?

Puijonrinteen sillan saneerauksen aikana autoliikenteelle on varattu kolme kaistaa. Tälle löytyy varmasti jälleen samat selitykset kuin aiemminkin; ”kaikki kulkumuodot tulee huomioida”, ”autoliikenteen tulee olla sujuvaa”, ”Puijonkadulle syntyisi (auto)ruuhkaa”, ”joukkoliikenne tulee huomioida”. Tosiasiassa kyse on valinnoista ja priorisoinnista. Kolmella kaistalla ja jalkakäytävällä voisivat aivan hyvin jatkaa joukkoliikenne, pyöräliikenne, jalankulku ja tarvittaessa taksiliikenne.

Viime vuonna pyöräliikenne katkaistiin kuukausiksi Niuvantiellä ja pyöräilijät ohjattiin Puijonlaakson mäkiselle kiertotielle. Nyt sama toistuu Puijonkadulla ja pyöräliikenne ohjataan laskeutumaan reitille, jossa on suuret korkeuserot ja tunneliin, jossa erittäin huonot näkemät. Onko unohdettu, että pyöräily on liikennettä?

Maija Hartikainen

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.4.2024

Lue Kuopion kaupungin uutinen 15.4.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

”One more lane will fix it”

Kuopion kaupungin visio vuoteen 2030 on ”Hyvän elämän kaupunki – Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta”.

Strategia ja kaupungin ohjelmat tavoittelevat vahvasti kestävän ja aktiivisen liikenteen olosuhteiden parantamista ja kasvua.

Ilmastopoliittisessa ohjelmassa tavoitellaan merkittäviä muutoksia liikenteen kulkutapaosuuksiin vuoteen 2030 mennessä. Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus pyritään nostamaan 43 prosentista 55 prosenttiin ja henkilöautoliikenteen osuus päinvastoin laskemaan 53 prosentista 35 prosenttiin. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on saada pyöräliikenteen osuus liikenteestä 30 prosenttiin.

Resurssiviisausohjelmassa linjataan, että kaupunkia tulee suunnitella vähemmän autolle ja enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Tänä vuonna 2024 yhtenä ohjelman toimenpiteenä on tehdä yksityisautoilusta yhä vähemmän houkuttelevaa: pyörällä ja joukkoliikenteellä pääsee nopeammin ja lähemmäs.

Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät suurta ajattelun muutosta – yli palvelualue- ja yksikkörajojen. Pyöräliikenteen alhainen 14 % kulkutapaosuus junnaa, jos pyöräily ei ole aidosti yksityisautoa houkuttelevampi liikennemuoto. Yksityisautoilun haitallisen korkea 55 % kulkutapaosuus ei laske, jos kaupungin viranhaltijat ja päättäjät jatkavat nykyisellä linjalla.

Kuopion polkijat on haastanut niitä kaupungin suunnitelmia ja päätöksiä, joissa pyöräliikenteen olosuhteita ei ole otettu tarpeeksi huomioon. 

Viimeisimpänä postiimme saapui päätös koskien Puijonkadun katusuunnitelmaa välillä Asemakatu-Puutarhakatu. Ehdotimme, että katu olisi yleisilmeiltään ihmisläheisempi bulevardi ja että autoliikenteelle riittäisi yhteensä neljä kaistaa. Lisäksi ehdotimme muun muassa, että Asemakadun (hotellin) kulma rakennettaisiin turvallisemmaksi ja toimivammaksi.

Kaupunki sai katusuunnitelmaan yhteensä kolme muistutusta, joiden kaikkien pääpaino oli pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa. Muistutukset eivät valitettavasti johtaneet katusuunnitelman muutoksiin. Kaupungin mukaan neljä kaistaa ei riitä autoliikenteen aamu- ja iltaruuhkahuipputunnin ruuhkaan. Tämä kuvaa hyvin asenneilmapiiriä, jossa ironisesti “one more lane will fix it” – yksi autoliikenteen lisäkaista korjaa ongelman.

Viisas liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne näkyvät Kuopion kaupungin strategiassa ja eri ohjelmien tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Joko olisi aika tehdä se merkittävä kulttuurin muutos ja suunnitella kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle ja vähemmän yksityisautoilulle? Sellainen olisi aidosti hyvän elämän kaupunki.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä Savon Sanomissa 12.3.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

”Ongelmakeleihin on varauduttava…” Nostoja talvihoidon sopimuksista

Kuvissa Kuopion pyöräteiden olosuhteet tänään 24.2.2024.

Kuopion kaupunki on sopinut urakoitsijoiden kanssa mm seuraavaa:

📝 Urakoitsijan on oltava jatkuvasti tietoinen tien kelistä, arvioitava kelin muutokset säätietojen perusteella ja varmistettava ennakoiden, että tien liikennöitävyys säilyy.
📝 Ongelmakeleihin on varauduttava aurauksella ja erityisesti tasauksella niin, että tie säilyttää sään muuttuessa riittävän kauan ajo-ominaisuudet.
📝 Nuoskalumi tulee poistaa mahdollisimman nopeasti kunnon alarajasta riippumatta.
📝 Välittömästi aurauksen jälkeen jalkakäytävän, portaiden ja kevyen liikenteen väylän tulee olla irtolumesta ja sohjosta puhdas.
📝 Kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja. Samaan kunnossapitoluokkaan kuuluvat kohteet tulee pitää yhdenmukaisessa kunnossa.
📝 Väylien hoitotason on oltava sellainen, että kevyt liikenne ei siirry ajoradalle.
📝 Välittömästi tiehen rajautuvan kevyen liikenteen väylän polanne pidetään vaakatasossa, jotta pyöräilijä ei ajaudu varsinaiselle ajoradalle.
📝 Aurauksessa ja tasauksessa saa käyttää vain hammastettua terää. Kuitenkin sohjon poistossa voidaan käyttää tasa- tai kumiterää, kun sohjo irtoaa päällysteen pintaa myöten
📝 Talvihoidon tavoitteena on turvata liikenteelle häiriötön kulku ja varmistaa yllätyksettömät ja turvallisen liikenne- ja kulkuolosuhteet.

Noudattavatko urakoitsijat kaupungin kanssa tehtyjä sopimuksia? Valvooko kaupunki sopimusten noudattamista? Mitä sopimuksen rikkomisesta seuraa? Vääristääkö tällainen tilanne kilpailua? Käytetäänkö kaupungin yhteisiä rahoja oikein?

Kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Miten kehittää talvikunnossapidon kokonaisuutta niin, että yhä useampi kuopiolainen liikkuisi pyörällä ja jalan? Miten palvella loppukäyttäjää myös myös päivinä kuten tänään?

Kategoriat
Vaikuttaminen

Talvikunnossapidon puutteet kuopiolaisille kylmää kyytiä

Kaupungin strategiassa on tavoitteena pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näillä näkymin tavoite tuntuu lähinnä utopialta, sillä talvella pyöräilystä tulee turhauttavaa ja paikoin vaarallistakin. Hoitamattomat lumen, jään ja pehmeän sohjon valtaamat reitit eivät houkuttele liikkumaan, vaan pikemminkin pysymään neljän seinän sisällä tai valitsemaan ympäristölle raskaamman ja terveydelle haitallisemman kulkutavan. Kunnossapidon laiminlyönti ei ole ainoastaan pyöräilijöiden etujen vastaista, vaan myös ristiriidassa kaupungin omien tavoitteiden kanssa.

Kuopion kaupunki ei voi jättäytyä sivustakatsojan rooliin, kun puhutaan kansalaisten liikkumisoikeuksista ja -mahdollisuuksista. Tasapuolinen kohtelu tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus turvalliseen ja esteettömään liikkumiseen, vuodenajasta riippumatta. Kunnollinen talvikunnossapito ei tarkoita kesäolosuhteiden luomista talven keskelle, vaan realistisesti ja ammattitaidolla toteutettua aurausta ja liukkauden torjuntaa.

Talvikunnossapidon laadun ja ennakoitavuuden parantaminen on avainasemassa, jotta jokainen kuopiolainen voi luottavaisin mielin valita pyörän liikkumisvälineekseen myös talvella. Kaupungin tulee varautua ja reagoida säähän riittävän nopeasti, jotta satanut lumi ei ole kompastuskivi vaan askel kohti toimivaa ja viihtyisää talvikaupunkia.

On tärkeää muistaa, että talvikunnossapito on investointi terveelliseen, ekologiseen ja elävään kaupunkiin. Kehotamme kaupunkiamme tarttumaan toimeen ja osoittamaan, että strategioiden ja ohjelmien kirjaukset ovat muutakin kuin pelkkiä sanoja paperilla.

Ensilumi Niiralankadulla. Pyörätie oli aurattu jossain vaiheessa iltapäivällä.
Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin

Syksy on ollut Kuopion polkijoissa aktiivista vaikuttamisen aikaa. Olemme käyneet pyöräilemässä yhdessä Kuopion kaupungin viranhaltijoiden kanssa ja järjestäneet Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen yhteisen keskustelutilaisuuden.

Vaikuttamisen lähtökohtana on ollut Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmaan kirjattu tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ja muutos vaatii johdonmukaisia ja sinnikkäitä toimia ja tekoja.

Lähde: Kuopion pyöräilyn edistämisohjelma

Yhteisellä pyöräilyllä lähestyimme infraa neljän kuvitteellisen hahmon kautta.

Kerttu-koululainen polki keskustasta Rajalan koululle. Simo sairaanhoitaja lasketteli Puijonlaaksosta töihin KYS:ille. Pirjo-professori polkaisi KYS:iltä kokoukseen yliopiston Snellmanialle. Ossi-opiskelija painoi Savilahdesta joogatunnille keskustaan.

Kiinnitimme matkoilla huomiota mm. väistämisvelvollisuuksiin, pyöräliikenteen ja jalankulun erotteluun, työmaa-aikaisiin järjestelyihin, reittien sujuvuuteen ja yhteyspuutteisiin, moottoriajoneuvojen pysäyttämiseen pyöräteillä sekä punaisen asfaltin käyttöön yli risteysalueiden. Saimme kehua Kuopion kaupunkia mm. pyöräliikenteen ja jalankulun erottelusta, pyöräpysäköinnin laadun nostosta, pyöräliikenteen opasteista, 30 km nopeusrajoituksesta keskustassa ja tietysti Vilkku-fillareista.

Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen keskustelutilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja pohdittiin yhdessä pyöräilijöitä askarruttavia kysymyksiä. Tapaamisessa kuulimme mm. pyöräilyn laskennasta, digitaalisista palveluista, pyöräteiden päällystämisestä ja toisaalta korjausvelasta, pyöräliikenteen verkostotarkastelusta, viestinnästä ja pyörämatkailun kehittämisen potentiaalista Pohjois-Savossa. Tapaamisessa puhuttivat myös mm. katukiveykset, kaivonkannet pyöräteillä, liikennevalojen painonapit, koulujen liikenneympäristöjen turvallisuus sekä väliaikaiset liikennejärjestelyt ja luvattomat työmaat.

Talvikunnossapito puhutti erityisen paljon. Sen osalta keskustelua herättivät mm. talvihoidon laatu, pyöräilijän luotto siihen, että reitti on ajettavassa kunnossa, ajantasainen tieto aurauksesta, urakkasopimukset ja sopimusten rikkominen sekä pyöräilijöiden palaute. Oli erityisen ilahduttavaa kuulla, että talvikunnossapidon työntekijöille on hankittu tiestötarkastuspolkupyöriä. Uusien sopimusten myötä esimerkiksi Mestar tarkkailee talvikunnossapitotyön laatua pyöräilemällä itse säännöllisesti vastuualueellaan.

Kaikkia keinoja tarvitaan pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi 30 %:iin. Yhä useamman tulee valita polkupyörä (yksityisauton sijaan) erityisesti lyhyillä muutamien kilometrien matkoilla. Pyöräliikenne tulee tehdä houkuttelevammaksi (kuin yksityisautoilu). Tämä vaatii ajattelun muutosta, priorisointia, investointeja pyöräliikenteen infraan ja aitoa laatua sekä isossa kuvassa että yksityiskohdissa.

Kiitos Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue näistä tapaamisista ja yhteistyöstä! Paljon on kehuja ja paljon on kehitettävää! 😊

Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, liikenneinsinööri Hanna Väätäinen, apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen (kaupunkiympäristön palvelualue) sekä Kuopion polkijoiden hallituksen jäsenet Antti Lipponen, Inka Silfsten ja Juha Hartikainen (kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Maija Hartikainen).
Kategoriat
Vaikuttaminen

Nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuudet koskevat kaikkia

Nimimerkki ”Paljon kokenut” jakoi Lukijan Sanomissa (SS 21.9.) kokemuksensa vaaratilanteista Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteyksessä ja kysyi, koskeeko keskustan 30 km/h nopeusrajoitus myös pyöräliikennettä.

Keskustan nopeusrajoitukset, 30 km/h sekä kävelykadun ja pihakadun 20 km/h, koskevat kaikkia. Liikenneturvallisuus ja tieliikennelain noudattaminen ovat kaikkien tielläliikkujien yhteisiä vastuita, olivatpa he autoilijoita, pyöräilijöitä tai jalankulkijoita.

Nimimerkin kuvailemassa tilanteessa väistämisvelvollisuus on selvä: tultaessa kävely- tai pihakadulle ajoneuvon kuljettajan on väistettävä katua käyttäviä, mitä on kyseisessä risteyksessä vielä erikseen korostettu kolmiomerkillä.

Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.

Keskustan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus hyödyttävät meitä kaikkia. Pyöräilyn suosion kasvu on myös yhteiskunnan ja ympäristön etu. Meidän on yhdessä rakennettava turvallista liikenneympäristöä ja asenneilmapiiriä, jotta kaikki pääsevät sujuvasti ja ehjänä perille.

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 24.9.2023

”Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.”
Kategoriat
Vaikuttaminen

Tekoälyn analyysi Savon Sanomien kolumnista

Marita Tiihosen kolumni Kuningas ajaa pyörällä kypärä päässä jalkakäytävää, mutta syyllinen on aina autoilija (Savon Sanomat 17.8.2023) veti sanattomaksi. Niinpä pyysimme tekoälyltä analyysiä kolumnista.

Tässä ChatGPT:n analyysi👇🏽

Kolumnikirjoituksen tarkoitus on herättää ajatuksia ja keskustelua, ja sen sisältö liittyy liikenteeseen ja siihen liittyvään turvallisuuteen. Kirjoituksen kantavana teemana on pyöräilijöiden vastuullisuus ja käyttäytyminen liikenteessä, erityisesti suhteessa autoilijoihin.

Pyöräilijän näkökulmasta kolumnissa on useita huomioon otettavia seikkoja:

1. Yleistys ja yksittäiset tapaukset: Kirjoituksessa mainitut esimerkit ovat yksittäisiä, mutta niiden perusteella tehdään laajempia yleistyksiä. Tämä voi tuntua pyöräilijästä epäreilulta, sillä kaikki eivät käyttäydy kuvatulla tavalla. On aina vaarallista leimata koko ryhmä yksittäisten tapausten perusteella.

2. Pyöräilijöiden vastuullisuus: Kolumni korostaa, että pyöräilijöiden tulisi noudattaa liikennesääntöjä. Pyöräilijä voi olla samaa mieltä siitä, että sääntöjä tulee noudattaa. Kuitenkin kirjoituksessa pyöräilijät nähdään pääasiassa ongelmana, eikä keskitytä esimerkiksi siihen, että monet autoilijat eivät ota huomioon pyöräilijöitä riittävästi.

3. Turvallisuus: Kirjoituksessa tuodaan esille pyöräilijöiden aiheuttamaa vaaraa jalankulkijoille. Pyöräilijä voi kuitenkin huomauttaa, että myös autoilijat aiheuttavat vaaratilanteita pyöräilijöille. On tärkeää nähdä molempien osapuolten vastuu ja toimia sen mukaisesti.

4. Infrastruktuuri: Kolumnissa mainitaan, että kaupungit ja kunnat rakentavat kevyen liikenteen väyliä. Pyöräilijä saattaa kuitenkin huomauttaa, että kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ei ole riittävästi erillisiä pyöräteitä, ja siksi pyöräilijöiden on joskus pakko käyttää jalkakäytävää tai ajorataa.

5. Vastuullinen käyttäytyminen: Kolumnissa ehdotetaan, että pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden pitäisi joskus väistää ja odottaa. Tämä on varmasti asia, jonka useimmat pyöräilijät ymmärtävät ja hyväksyvät. Samalla kuitenkin olisi tärkeää korostaa myös autoilijoiden vastuuta ja sitä, että heidänkin tulisi olla valppaina ja huomioon ottavia.

Lopuksi, pyöräilijän näkökulmasta kolumnissa on monia hyviä pointteja liikenneturvallisuudesta, mutta se saattaa tuntua yksipuoliselta ja leimaavalta. On tärkeää muistaa, että jokaisessa liikenteessä mukana olevassa ryhmässä on sekä vastuullisia että vastuuttomia toimijoita. Tärkeintä on yhteistyö, ymmärrys ja molemminpuolinen kunnioitus, jotta liikenteestä saadaan mahdollisimman turvallista kaikille osapuolille.

☝🏼ChatGPT:n analyysi päättyy

Kategoriat
Pyöräilyn ilo Vaikuttaminen

Ylös, ulos autoista ja arkipyöräilemään

Antti Tapaninaho kirjoitti (SS 20.5.) uusien keksintöjen uhkaavan arkisten puuhien tuomaa hyötyliikuntaa. Tapaninaho kritisoi esimerkiksi pyöräilyn keventämistä sähköllä.

Totuus kuitenkin on, että iso osa hyötyliikunnasta on jäänyt pois autoilun takia. Itä-Suomen seudullisten liikkumistutkimusten 2022 mukaan lähes puolet kaikista kuljetuista 2–3 kilometrin matkoista tehdään Kuopion seudulla henkilöautolla. Se on todella paljon. 2–3 kilometrin pituisen matkan kulkemiseen polkupyörällä 20 kilometrin tuntivauhdilla kuluu vain noin 7,5 minuuttia. Alle viiden kilometrin matkalla pyöräily on usein nopeampaa kuin kulkeminen autolla, kun huomioidaan kokonaisaika sisältäen esimerkiksi pysäköintiin kuluva aika.

Uskon, että henkilöauto valitaan useimmiten sen helppouden ja vaivattomuuden takia. Helpoksi ja vaivattomaksi autoilun on tehnyt muun muassa kaupunkisuunnittelu, jota on tehty jo kymmeniä vuosia autoilu edellä. Tästä kertovat esimerkiksi asemakaavan autopaikkanormi, katutilan jako siten, että usein enemmän arvokasta yhteistä tilaa käytetään autojen pysäköintiin kuin ihmisille, uudet rampit moottoritiellä joidenkin satojen metrien välein, liikennevalojen optimointi autojen mukaan sekä automarketit.

Pyöräily mielletään usein raskaaksi ja autoa hitaammaksi tavaksi kulkea. Perille kyllä pääsee, mutta perillä on hikinen ja hengästynyt. Varsinkin Kuopion mäkinen maasto nostaa usein hien pintaan pyöräillessä. Pyöräilyn keventäminen sähköllä on loistava apu mäkiseen maastoon. Sähköavusteisen pyörän hankinta lisää tutkitusti pyöräilykertoja ja kilometrimääriä. Sähköpyörällä kynnys liikkua madaltuu. Sähköpyöräilijä saattaa tulla liikkuneeksi enemmän kuin tavallisen pyörän käyttäjä.

Sähköavusteinen pyörä sopii erinomaisesti kenelle tahansa. Toisin kuin Tapaninaho kirjoittaa, sähköpyörä sopii fyysisen vastuksen pienenemisen vuoksi erityisen hyvin vanhemmille ihmisille. Vanhemmilla ihmisillä sähköavustus voi jopa mahdollistaa pyöräilyn ja pitää toimintakykyä yllä. Olen lähes varma, että myös sähköpotkulaudat ovat parempaa arkiliikuntaa kuin autossa istuminen.

Siispä ylös, ulos autosta ja arkipyöräilemään – sähköllä tai ilman!

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 23.5.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

Hiekoitus ei ole ratkaisu

Ilma on sakeana katupölystä. Ilmanlaatu on tätä kirjoittaessa huono Savilahdessa ja Tasavallankadulla ja tyydyttävä keskustassa ja Niiralassa. Autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa on niin paljon, että sen näkee ja tuntee silmissä, hampaissa ja keuhkoissa asti.

Kevättalvi on usein hankala pyöräilijälle. Keli on yleensä mitä mainioin pyöräilyyn, mutta upottava sohjo, jäätyneet polanteet, sulaneet kaivonkannet, viettävä jää ja alikulkujen vesilammikot ovat pyöräilijän painajainen.

Ensisijainen ratkaisu ei ole katuhiekoitus.

Ratkaisu on lumen poisto läpi talven. Pyöräväylät tulee aurata huolella ja koko leveydeltä. Lumikerros tulee pitää ohuena. Liukkauden torjuntaan auttaa tien pinnan karhentaminen. Plussakelejä tulee ennakoida ja mahdollinen sohjo ajaa välittömästi pois.

Talvihoito ei toki voi olla yksin urakoitsijoiden vastuulla. Pyöräliikenteen väylät tulee suunnitella ja rakentaa niin, että laadukas talvihoito onnistuu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää tilaa lumelle ja sitä, että sulava vesi ohjautuu pois pyörätieltä. Pyöräteillä ei voi olla esimerkiksi lämpimiä kaivonkansia.

Mahdotonta? Ei todellakaan. Oppia talvikunnossapitoon ja laadukkaiden pyöräväylien suunnitteluun ja rakentamiseen voi hakea esimerkiksi Oulusta.

Kallista? Ei lainkaan. Katupöly ja sen sisältämät pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski. THL:n mukaan ulkoilman pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain, ja lievempien haittojen määrä on moninkertainen.

Pienhiukkaustasoja voidaan laskea lisäämällä pyöräilyä, rakentamalla laadukasta pyöräliikenteen infraa ja parantamalla pyöräliikenteen väylien talvikunnossapitoa. Pienhiukkastasoja voidaan laskea vähentämällä yksityisautoilua ja laskemalla autoliikenteen ajonopeuksia.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa ja Helsingin Sanomissa 18.4.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kestävän liikenteen työmaa-aikaiset olosuhteet kuntoon

Kuopion kaupungin tavoite on, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus on 30 % kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on seitsemän vuotta.

Juuri julkaistun Itä-Suomen liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla 53 % matkoista kuljetaan yksityisautolla. Yksityisautoilemme, vaikka arkipäivien matkat ovat lyhyitä – reilusti yli puolet matkoista on pituudeltaan korkeintaan viisi kilometriä.

Tilanne ei näytä valoisalta myöskään pyöräliikenteen osalta. Liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla pyöräillään vain 14 % matkoista. Pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista on ollut laskeva.

Saimme juuri kuulla, että Niuvantien pyöräliikenteen ja jalankulun reitti saneerataan lyhyeltä, noin 450 metrin matkalta. Pyörätie on poikki kesään 2023 saakka ja kiertotie kulkee Puijonlaakson kautta. Niuvantien pyörätien kunnostus on enemmän kuin tarpeen, mutta kiertotien mäkisyys ja poikkeusjärjestelyn kesto on kestävän liikenteen näkökulmasta täysin kohtuuton.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan aidosti nostaa ja viisaan liikkumisen houkuttelevuutta parantaa, tarvitaan merkittävää muutosta nykytilanteeseen, kehityssuuntaan ja asenteisiin. Strategiat ja suunnitelmat ovat kunnossa. Nyt tarvitaan tekoja ja oikeaa priorisointia. Tällä hetkellä akuutteja asioita ovat kestävän liikenteen työmaa-aikaiset järjestelyt ja talvikunnossapidon laatu.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.1.2023