Kuopion sataman aallonmurtaja on yksi kaupungin arvokkaimmista paikoista. Se on parhaimmillaan alue kävelylle, pyöräilylle ja rannan läheisyydestä nauttimiselle. Matkailukeskus Luoto sijaitsee upealla paikalla Kallaveden äärellä, ja on Kuopiolle myönteinen uutinen, että sen omistus on järjestynyt ja toiminta jatkuu vakaalta pohjalta.
Kuulimme, että Luoto neuvottelee kaupungin kanssa alueen pysäköinnistä. Toivomme, että ratkaisut tehdään ympäristöä, maisemaa, Kallavettä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen. Aallonmurtajan tyvessä on pysäköintialue, jolta on vain noin 250 metrin matka Luodolle. Aivan aallonmurtajan kärkeen ajaminen ei ole välttämätöntä.
Kirjoitimme vuonna 2024 aallonmurtajan ”piliksestä”, jonka seurauksena ihmisten viihtyisyys ja turvallinen liikkuminen jäävät autoilun jalkoihin. Aallonmurtajalle tulee sallia vain välttämätön huoltoajo ja liikuntaesteisten pääsy.
On myös syytä korjata sitkeä harhaluulo: palvelujen elinvoima ei ole kiinni siitä, että autolla pääsee aivan oven eteen. Tutkimusten mukaan jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät keskustoissa usein enemmän rahaa kuin autolla liikkuvat, ja kävely- ja pyöräilypainotteiset alueet tukevat liike-elämän myyntiä. Houkutteleva ympäristö on matkailu- ja ravintolapalveluiden etu.
Aallonmurtajan rauhoittaminen tukisi yhtä Kuopion polkijoiden tavoitteista: ihmisten keidasta aallonmurtajalta Valkeisenlammelle, elävää ja viihtyisää reittiä keskustan läpi. Keskustan vetovoima on viihtyisyys, viipyily, kaikenikäiset ihmiset ja elävä kaupunkitila. Luoto, ”pieni kylä veden päällä”, on hieno paikka näille elämyksille. Toivotamme onnea Luodon jatkolle!
Kuopion polkijat ry sai Kuopion kaupungin Turvallisuusteko-kunniamaininnan 6.11.2024! Kunniamaininnan perusteluissa mainittiin mm. pyöräilytapahtumat, höntsäpyöräilyt, fillarikatsastukset, kaupunkiympäristön turvallisuuden edistäminen ja järjestön viestintä. Lämmin kiitos!
Vasemmalla Juha Hartikainen, keskellä Antti Lipponen. Kuva: Kuopion kaupunki / Vicente Serra
Alla ajatuksiamme liikenneturvallisuuteen.
Liikenneturvallisuus vaikuttaa keskeisesti siihen, millä välineellä liikumme paikasta toiseen ja miten ohjaamme lapsiamme liikkumaan.
On tärkeää, että kaupunki- ja liikenneympäristö tukee erityisesti suojattomia kulkijoita ja edistää aktiivista liikkumista. Tavoitteena tulee olla onnettomuuksien estäminen.
On hienoa, että Kuopion polkijoiden aloitteesta Kuopion keskustan nopeusrajoitus on jo laskettu kolmeenkymppiin. Asuinalueilla myös isommat kokoojakadut tulisi saada turvallisemmiksi ja 30 km/t piiriin.
Laadukkaat työmaajärjestelyt tukevat liikenneturvallisuutta. Työmaiden vaiheet tulee suunnitella niin, että jalankulku ja pyöräliikenne sujuvat turvallisesti kaikissa vaiheissa. Työmaiden järjestelyissä olisi Kuopiossa paljon parannettavaa. Reitit ovat liian kapeita liikennemääriin nähden, pyörätiet katkeavat kuin seinään, työmaa-aitojen asettelu ontuu, ja isoja työmaakoneita on pyöräteillä valittavan usein vailla asianmukaisia aitoja ja ohjausta.
Risteykset ovat vaaranpaikkoja kaikille liikkujille. Risteysten turvallisuutta parantavat mm. niin sanonut ylijatketut pyörätiet, korotetut suojatiet ja pyörätien punaisen asfaltin käyttäminen myös risteyksessä. Järjestely, jossa autoilijat kääntyvät suoraan jatkavan pyöräliikenteen läpi, on aiheuttanut pyöräilijöiden kuolemia.
Jalkakäytävillä ja pyöräteillä auton pysäköintiin ja pysäyttämiseen ei Kuopiossa useinkaan puututa. Tieliikennelaki on selvä ja Poliisihallitus on ottanut asiaan kantaa, mutta maantapa jatkuu. Tämä aiheuttaa vaaraa suojattomille liikkujille, esimerkiksi lapsille ja vanhuksille.
Myös talvikunnossapito on keskeinen tekijä liikenneturvallisuuden parantamisessa. Pyöräliikenteen turvallisuutta edistävät riittävä ja hyvin ajoitettu auraus, ohuet polanteet ja sulamisvesien tehokas ohjaus pois väylältä. Hiekoitussepeli ei voi olla ensisijaista talvihoitoa. Jos sohjoa ehtii syntymään, tulee se aurata pois ennen jäätymistä.
Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen.
Erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen edellytykset tulee turvata. Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen. Kuopion polkijoissa olemme järjestäneet lasten fillarikatsastuksia, joiden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten pyöräilyä – hyväkuntoisilla fillareilla.
Autoliikenteen sujuvuus asetetaan yhteiskunnassamme yhä edelleen liikenneturvallisuuden edelle. Autoliikenteen paradigmaa tulee uskaltaa haastaa. Pyöräliikenteen ja jalankulun turvallisuus tukee myös kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kaupungin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.
Tarja Nurmi kirjoitti (SS 20.8.) pyöräilijöiden räikeästä käytöksestä Kuopion keskustassa. Nurmi toivoi, että Kuopion polkijat ja kaupunki kampanjoisivat asiaan liittyen.
Kuopion polkijat pitää liikennesääntöjen noudattamista tärkeänä. Kampanjoimme aktiivisesti turvallisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Hyvin toteutetussa ympäristössä on helppoa, vaivatonta ja sujuvaa pyöräillä sääntöjä noudattaen. Olemmekin Kuopion polkijoissa tehneet yhteistyötä muun muassa kaupungin kanssa pyöräliikenteen ja turvallisemman liikenneympäristön edistämiseksi.
Kuopio on kehittyvä pyöräilykaupunki, ja suunta on oikea. Viime vuosina on tapahtunut paljon positiivista kehitystä ja kaupungin strategiset tavoitteet paremman pyöräilyinfran rakentamiseksi ovat parantaneet pyöräliikenteen olosuhteita. Pyöräilyyn investointi hyödyttää meitä kaikkia – ei vain pyöräilijöitä. Kun useampi käyttää polkupyörää arkiajossa, esimerkiksi autoruuhkat helpottavat ja autojen pysäköintipaikkoja vapautuu niitä oikeasti tarvitseville.
Meillä on Kuopiossa kaikki mahdollisuudet tehdä kaupungista entistä viihtyisämpi ja turvallisempi kaikille liikkujille – erityisesti kestävästi liikkuville, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.
Nimimerkki ”Valvokaa lakia, jonka olette asettaneet” kirjoitti Savon Sanomissa 2.8.2024, että sataman aallonmurtajalla käy pyörähtämässä samat autoilijat 10 kertaa päivässä. Kirjoittaja oli laskenut aallonmurtajalla 68 autoa tunnissa.
Kuopion polkijoissa olemme huomanneet saman rallin. Autoralli aallonmurtajalla on päivin ja öin kuin Kuopion torin ”pilis” perjantai-iltana 80-luvulla. Mikä harmitus ja häpeä!
Aallonmurtaja rakennettiin Kuopion kenties uljaimmalle paikalle. Sen potentiaali kaupunkilaisten virkistäytymiseen on huikea. Siellä voisi viettää aikaa, juoda kahvit ja syödä jäätelöt. Aallonmurtajalla olisi upeaa lenkkeillä, pyöräillä, skuuttailla tai vaikka harjoitella rullaluistelua. Ihana paikka myös pienille lapsille ja perheille.
Valitettavasti aallonmurtajasta on tullut käytännössä autotie ja tapahtuma-aukiosta autoilijoiden pörräys- ja parkkipaikka. ”Kaikki kulkumuodot tulee huomioida” ei kelpaa selitykseksi eikä ”yhteispeli” ratkaisuksi. Auto on edelleen pyhä lehmä – jopa Kallaveden rannalla!
Autoilun salliminen aallonmurtajalle ilman asiallista perustetta on käsittämätöntä. Aallonmurtajalle tulee sallia ainoastaan liikuntaesteisten ja veneilijöiden välttämätön autoilu ja muu huoltoajo. Aallonmurtajan nykyinen ajorata on varattava ensisijaisesti ihmisille ja aktiiviselle liikenteelle.
Nimimerkki ”Paljon kokenut” jakoi Lukijan Sanomissa (SS 21.9.) kokemuksensa vaaratilanteista Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteyksessä ja kysyi, koskeeko keskustan 30 km/h nopeusrajoitus myös pyöräliikennettä.
Keskustan nopeusrajoitukset, 30 km/h sekä kävelykadun ja pihakadun 20 km/h, koskevat kaikkia. Liikenneturvallisuus ja tieliikennelain noudattaminen ovat kaikkien tielläliikkujien yhteisiä vastuita, olivatpa he autoilijoita, pyöräilijöitä tai jalankulkijoita.
Nimimerkin kuvailemassa tilanteessa väistämisvelvollisuus on selvä: tultaessa kävely- tai pihakadulle ajoneuvon kuljettajan on väistettävä katua käyttäviä, mitä on kyseisessä risteyksessä vielä erikseen korostettu kolmiomerkillä.
Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.
Keskustan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus hyödyttävät meitä kaikkia. Pyöräilyn suosion kasvu on myös yhteiskunnan ja ympäristön etu. Meidän on yhdessä rakennettava turvallista liikenneympäristöä ja asenneilmapiiriä, jotta kaikki pääsevät sujuvasti ja ehjänä perille.
”Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.”
Tampereella menehtyi reilu viikko sitten pyöräilijä liikenneonnettomuudessa. Pyöräilijän muistoksi tuotiin muistopyörä, ns. haamupyörä, jonka Tampereen kaupunki myöhemmin poisti läheisen päiväkodin pyynnöstä. Sittemmin päiväkoti on pahoitellut pyyntöä poistaa pyörä. Lue lisää Aamulehdestä.
Tapaus tuo mieleen vastaavantyyppisen keissin Siilinjärvellä 2016. Tuolloin pyöräilijä menehtyi liikenneonnettomuudessa 75-tiellä Siilinjärven Kuuslahdessa. Viikon sisällä Suomessa kuoli kolme pyöräiijää.
Siilinjärven onnettomuuspaikalle tuotiin valkoinen muistopyörä. Pyörä sai huomattavaa mediahuomiota ja aihetta käsiteltiin aina paikallisia TV-uutisia myöten. Sosiaalisessa mediassa oli myös äänekkäitä muistopyörän vastustajia, jotka vetosivat juurikin lasten pelkoon.
Haamupyörän hiljaiset hyväksyjät jäivät vähemmälle huomiolle. Uutis-Jousi oli ainoa media, jonka jutussa esiteltiin myös neutraalisti tai myönteisesti haamupyörään suhtautuneita. Menehtyneen pyöräilijän ystävät kommentoivat Uutis-Jousessa: ”Tämä haamupyörä on meitä kaikkia puhutteleva. Se on sanaton saarna monessa mielessä”.
Kaiken tämän keskellä kokoontui Pohjois-Savon liikenneturvallisuusryhmä, johon kuului tuolloin ainakin Liikenneturva, poliisi ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Liikenneturvallisuusryhmä päätti kokouksessaan, että valkoinen muistopyörä tulee poistaa. Pyörän tuonut henkilö oli alunperin katsonut sopivan paikan yhdessä Kuuslahden kyläläisten kanssa. Pohjois-Savon ELY vetosi poistopyynnössä kuitenkin siihen, että pyörä on kiinnitetty liikennemerkkiin. Liikenneturvallisuusryhmän mukaan ghost bike -ilmiöön liittyi myös ”pelottelu”.
Hiljaista ja hiljennettyä vastarintaa
Valkoiseksi maalattu haamupyörä / muistopyörä herätti tunteita Tampereella ja Siilinjärvellä. Pyörää ei nähty samalla tavoin kuin vaikkapa kynttilöitä tai kukkia. Sekä Tampereella että Siilinjärvellä pyörän sanottiin herättävän pelkoa lapsissa. Keskustelu liikenneturvallisuudesta jäi muiden asioiden jalkoihin.
Siilinjärven haamupyörätapauksesta on tehty kiinnostava artikkeli, jossa nostetaan esille tapaukseen liittynyt yhteiskunnallinen vastareaktio, ’moraalinen paniikki’: Saari, K., & Saastamoinen, M. (2019). Hiljaista ja hiljennettyä vastarintaa: Siilinjärven haamupyörän tapaus. Kulttuurintutkimus, 35(3–4), 51–62.
Vision zero
Olipa haamu- tai muistopyöristä mitä mieltä tahansa, useinmiten onnettomuuspaikkoja yhdistää heikko liikenneinfra. Liikenneympäristö ei riittävästi huomioi pyöräliikenteen olosuhteita ja turvallisuutta.
Vaadimme parempaa ja turvallisempaa liikenneinfraa kaikille; pyöräilijöille, kävelijöille, autoilijoille sekä koko sekalaiselle seurakunnalle. Moraalisesta paniikista tulisi siirtyä tositekoihin liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
