Kategoriat
Vaikuttaminen

Nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuudet koskevat kaikkia

Nimimerkki ”Paljon kokenut” jakoi Lukijan Sanomissa (SS 21.9.) kokemuksensa vaaratilanteista Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteyksessä ja kysyi, koskeeko keskustan 30 km/h nopeusrajoitus myös pyöräliikennettä.

Keskustan nopeusrajoitukset, 30 km/h sekä kävelykadun ja pihakadun 20 km/h, koskevat kaikkia. Liikenneturvallisuus ja tieliikennelain noudattaminen ovat kaikkien tielläliikkujien yhteisiä vastuita, olivatpa he autoilijoita, pyöräilijöitä tai jalankulkijoita.

Nimimerkin kuvailemassa tilanteessa väistämisvelvollisuus on selvä: tultaessa kävely- tai pihakadulle ajoneuvon kuljettajan on väistettävä katua käyttäviä, mitä on kyseisessä risteyksessä vielä erikseen korostettu kolmiomerkillä.

Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.

Keskustan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus hyödyttävät meitä kaikkia. Pyöräilyn suosion kasvu on myös yhteiskunnan ja ympäristön etu. Meidän on yhdessä rakennettava turvallista liikenneympäristöä ja asenneilmapiiriä, jotta kaikki pääsevät sujuvasti ja ehjänä perille.

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 24.9.2023

”Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.”
Kategoriat
Vaikuttaminen

Moraalista paniikkia muistopyöristä

Tampereella menehtyi reilu viikko sitten pyöräilijä liikenneonnettomuudessa. Pyöräilijän muistoksi tuotiin muistopyörä, ns. haamupyörä, jonka Tampereen kaupunki myöhemmin poisti läheisen päiväkodin pyynnöstä. Sittemmin päiväkoti on pahoitellut pyyntöä poistaa pyörä. Lue lisää Aamulehdestä.

Tapaus tuo mieleen vastaavantyyppisen keissin Siilinjärvellä 2016. Tuolloin pyöräilijä menehtyi liikenneonnettomuudessa 75-tiellä Siilinjärven Kuuslahdessa. Viikon sisällä Suomessa kuoli kolme pyöräiijää.

Siilinjärven onnettomuuspaikalle tuotiin valkoinen muistopyörä. Pyörä sai huomattavaa mediahuomiota ja aihetta käsiteltiin aina paikallisia TV-uutisia myöten. Sosiaalisessa mediassa oli myös äänekkäitä muistopyörän vastustajia, jotka vetosivat juurikin lasten pelkoon.

Haamupyörän hiljaiset hyväksyjät jäivät vähemmälle huomiolle. Uutis-Jousi oli ainoa media, jonka jutussa esiteltiin myös neutraalisti tai myönteisesti haamupyörään suhtautuneita. Menehtyneen pyöräilijän ystävät kommentoivat Uutis-Jousessa: ”Tämä haamupyörä on meitä kaikkia puhutteleva. Se on sanaton saarna monessa mielessä”.

Kaiken tämän keskellä kokoontui Pohjois-Savon liikenneturvallisuusryhmä, johon kuului tuolloin ainakin Liikenneturva, poliisi ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Liikenneturvallisuusryhmä päätti kokouksessaan, että valkoinen muistopyörä tulee poistaa. Pyörän tuonut henkilö oli alunperin katsonut sopivan paikan yhdessä Kuuslahden kyläläisten kanssa. Pohjois-Savon ELY vetosi poistopyynnössä kuitenkin siihen, että pyörä on kiinnitetty liikennemerkkiin. Liikenneturvallisuusryhmän mukaan ghost bike -ilmiöön liittyi myös ”pelottelu”.

Hiljaista ja hiljennettyä vastarintaa

Valkoiseksi maalattu haamupyörä / muistopyörä herätti tunteita Tampereella ja Siilinjärvellä. Pyörää ei nähty samalla tavoin kuin vaikkapa kynttilöitä tai kukkia. Sekä Tampereella että Siilinjärvellä pyörän sanottiin herättävän pelkoa lapsissa. Keskustelu liikenneturvallisuudesta jäi muiden asioiden jalkoihin.

Siilinjärven haamupyörätapauksesta on tehty kiinnostava artikkeli, jossa nostetaan esille tapaukseen liittynyt yhteiskunnallinen vastareaktio, ’moraalinen paniikki’: Saari, K., & Saastamoinen, M. (2019). Hiljaista ja hiljennettyä vastarintaa: Siilinjärven haamupyörän tapaus. Kulttuurintutkimus, 35(3–4), 51–62.

Vision zero

Olipa haamu- tai muistopyöristä mitä mieltä tahansa, useinmiten onnettomuuspaikkoja yhdistää heikko liikenneinfra. Liikenneympäristö ei riittävästi huomioi pyöräliikenteen olosuhteita ja turvallisuutta.

Viimeksi eilen tapahtui vakava pyöräilijän ja autoilijan välinen liikenneonnettomuus Raumalla. Uutistietojen mukaan autoilija kääntyi suoraan ajaneen pyöräilijän päälle. Vuonna 2006 syntynyt nuori pyöräilijä sai onnettomuudessa vakavia vammoja.

Vaadimme parempaa ja turvallisempaa liikenneinfraa kaikille; pyöräilijöille, kävelijöille, autoilijoille sekä koko sekalaiselle seurakunnalle. Moraalisesta paniikista tulisi siirtyä tositekoihin liikenneturvallisuuden parantamiseksi.