Avainsana: kulkutapaosuus

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kuopion polkijoiden vaaliteesit 2025

Pyöräily on hauskaa, helppoa ja halpaa. Pyöräily ylläpitää kuntoa ja hyvinvointia. Pyöräily vähentää melua, saasteita ja ruuhkia ja on merkittävä ilmastoteko. Pyöräily on myös taloudellisesti tuottavaa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri EU:ssa tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä.

Pyöräily onkin myötätuulessa Kuopiossa. Pyöräliikenne on huomioitu kaupungin strategiassa ja eri ohjelmissa. Hyvästä suunnasta huolimatta pyöräliikenteen kulkutapaosuus on Kuopiossa matala. Itä-Suomen seudullisen liikkumistottumukset (2022) mukaan Kuopion seudulla tehdään polkien vain 14 % matkoista. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan 53 % matkoista.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan nostaa, tulee pyöräliikenteen edellytyksiä parantaa. Edellytysten parantaminen tarkoittaa kaupungin liikenne- ja muun infran tarkastelua laajasta näkökulmasta. Kuopioon tarvitaan sujuvampia ja nopeampia pyöräteitä ja parannusta talvikunnossapitoon.

1. Pyöräbaanaverkon rakentaminen

Kuopioon tulee luoda koko kaupungin kattava pyöräilyn baanaverkko, joka yhdistää suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Korkea laatutaso tarkoittaa sujuvuuden lisäksi mm. etuajo-oikeutta ja liikennevaloetuutta risteyksissä.

2. Talvikunnossapidon laadun nosto

Pyöräliikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ympäri vuoden. Kaupungin tulee valvoa talvikunnossapidon laatua ja edellyttää urakoitsijoilta kunnossapitosopimusten huolellista noudattamista.

3. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin

Päiväkoteihin ja kouluihin tulee saada sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet. Lähikatujen liikennettä on rauhoitettava ja nopeuksien tulee olla enintään 30 km/h. Koulujen oppilaita tulee ohjata ja kannustaa kulkemaan koulumatkat pyörällä tai kävellen. Saattoliikennettä tulee vähentää ja rajata. Kouluissa tulee suositella, ettei lapsia saateta autolla ainakaan perille saakka. Saattoliikenne aiheuttaa ison liikenneturvallisuusriskin koulujen läheisyydessä.

4. Autopysäköintinormi historiaan

Pysäköintinormi määrittää autopaikkojen määrän suhteessa kerrosneliömetreihin tai asuntojen määrään. Autojen pysäköintinormeista on luovuttava. Nykyinen vaatimus autopaikkojen määrästä hidastaa pyöräily-ystävällisen kaupungin rakentamista ja kehittämistä.

5. Ihmisten keidas aallonmurtajalta Valkeisenlammelle

Maljalahden aallonmurtajalta Valkeisenlammelle tulee saada koko matkalta viihtyisä pyöräliikenteelle ja jalankulkijoille rakennettu reitti. Kallaveden, Snellmaninpuiston ja tuomiokirkon, torin, kaupunginteatterin ja Valkeisenlammen yhdistävä reitin tulee olla rauhoitettu moottoriajoneuvoliikenteeltä pihakatuna, pyöräkatuna tai kävelykatuna.

6. Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta

Pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistettyjä väyliä tulee välttää asuinalueilla, keskustassa ja pääväylillä. Pyöräliikenteen tulee tapahtua pääsääntöisesti ajoradalla tai erotelluilla pyöräteillä. Erottelu parantaa myös jalankulun olosuhteita ja turvallisuutta.

Allekirjoittaneet ehdokkaat Kuopiossa

Airaksinen, HeliVasemmistoliitto
Akinci Yesilmen, VehbiyeVasemmistoliitto, Sit.
Björn, TeemuVihreät
Haakana, MarkoVasemmistoliitto
Hartikainen, MaijaVasemmistoliitto
Hietaluoto, Ville Vihreät
Jaakkola, StefaniaVasemmistoliitto
Keilonen, JennyVasemmistoliitto
Kumpulainen, SamiVihreät
Laakso, AntonVihreät
Lappalainen, IreneVasemmistoliitto
Miettinen, Taija Vasemmistoliitto
Ojala, RaimoVihreät
Paanala, AriVihreät
Pitkänen, JosefiinaVihreät
Pulkka, LauraVihreät
Raudaskoski, MiikaVihreät
Sutinen, MariVasemmistoliitto, sitoutumaton
Tossavainen, TatuVasemmistoliitto
Vaattovaara, JenniVihreät
Vainikainen, TanjaVihreät
Väänänen, JuhaVasemmistoliitto
Zuffa,SaraVihreät

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräilymyönteinen ehdokas investoi pyöräliikenteeseen

Kuopion kaupunki on sitoutunut kasvattamaan pyöräilyn määrää liikenteessä. Kestävä ja aktiivinen liikenne parantaa kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää liikenteen päästöjä, ruuhkia ja melua. Pyöräliikenteen ja jalankulun suosiminen tekee kaupungista viihtyisämmän ja vetovoimaisemman. 

Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että pyöräilyn osuus liikenteestä on 30 % vuoteen 2030 mennessä. Parannuksia pyöräliikenteen edellytyksiin onkin tehty. Kuopion valtti ovat sähköavusteiset kaupunkipyörät. Myös mm. pyöräpysäköinnin laatua on nostettu huomattavasti.

Kuntavaalit on myös pyörävaalit. Kuopion polkijat esittää omissa vaaliteeseissään merkittäviä investointeja mm. kattavan pyöräbaanaverkon rakentamiseksi, talvikunnossapidon laadun nostamiseksi ja turvallisempien koulumatkojen edistämiseksi. Toivomme myös autopaikkanormin purkua.

Pyöräliikenteen edistämisen hyödyistä – myös taloudellisista – on tutkittua tietoa. Investointi pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin terveys- ja hyvinvointihyötyinä. EU:n tasolla on tutkittu, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä. Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja TTL:n tuoreen tutkimuksen mukaan pyöräilyä edistämällä voidaan saavuttaa väestötason terveyshyötyjä. VTT on juuri julkaissut tutkimusartikkelin koskien kaupunkien kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä. Hankkeessa laadittiin laskentamalli hyötyjen vaikutusten arvioimiseksi.

Pyöräilyinfraa ei paranneta vain jo pyöräileviä varten vaan ennen kaikkea siksi, että yhä useampi liikkuisi pyörällä.

Suosittelemme kaikkia tutustumaan valtakunnalliseen Pyörävaalit-kampanjaan, Kuopion polkijoiden kuntavaaliteeseihin ja teesit allekirjoittaneisiin kuntavaaliehdokkaisiin. Pyöräilymyönteinen ehdokas on valinta kestävän ja viihtyisän kaupungin puolesta.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.4.2025

Kategoriat
Vaikuttaminen

Liikenteen prioriteetit jälleen vinksallaan

Moottoritien ylittävä Puijonrinteen silta Puijonkadulla saneerataan. Savon Sanomissa kerrottiin 15.4., että työmaan aikana vain jalankulku ja autoliikenne jatkavat sillalla ja pyöräliikenne ohjataan kulkemaan kiertotietä.

Voi vain kysyä, mihin tämä erikoinen järjestely perustuu. Miten kaupungin strategia ja tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuutta näkyvät tosielämässä ja työmaajärjestelyissä? Tavoitteleeko kaupunki edelleen ja aidosti sitä, että pyöräliikenteen osuus liikenteestä kasvaa 30 prosenttiin ja että yksityisautoilun kulkutapaosuus laskee?

Puijonrinteen sillan saneerauksen aikana autoliikenteelle on varattu kolme kaistaa. Tälle löytyy varmasti jälleen samat selitykset kuin aiemminkin; ”kaikki kulkumuodot tulee huomioida”, ”autoliikenteen tulee olla sujuvaa”, ”Puijonkadulle syntyisi (auto)ruuhkaa”, ”joukkoliikenne tulee huomioida”. Tosiasiassa kyse on valinnoista ja priorisoinnista. Kolmella kaistalla ja jalkakäytävällä voisivat aivan hyvin jatkaa joukkoliikenne, pyöräliikenne, jalankulku ja tarvittaessa taksiliikenne.

Viime vuonna pyöräliikenne katkaistiin kuukausiksi Niuvantiellä ja pyöräilijät ohjattiin Puijonlaakson mäkiselle kiertotielle. Nyt sama toistuu Puijonkadulla ja pyöräliikenne ohjataan laskeutumaan reitille, jossa on suuret korkeuserot ja tunneliin, jossa erittäin huonot näkemät. Onko unohdettu, että pyöräily on liikennettä?

Maija Hartikainen

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.4.2024

Lue Kuopion kaupungin uutinen 15.4.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

”One more lane will fix it”

Kuopion kaupungin visio vuoteen 2030 on ”Hyvän elämän kaupunki – Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta”.

Strategia ja kaupungin ohjelmat tavoittelevat vahvasti kestävän ja aktiivisen liikenteen olosuhteiden parantamista ja kasvua.

Ilmastopoliittisessa ohjelmassa tavoitellaan merkittäviä muutoksia liikenteen kulkutapaosuuksiin vuoteen 2030 mennessä. Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus pyritään nostamaan 43 prosentista 55 prosenttiin ja henkilöautoliikenteen osuus päinvastoin laskemaan 53 prosentista 35 prosenttiin. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on saada pyöräliikenteen osuus liikenteestä 30 prosenttiin.

Resurssiviisausohjelmassa linjataan, että kaupunkia tulee suunnitella vähemmän autolle ja enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Tänä vuonna 2024 yhtenä ohjelman toimenpiteenä on tehdä yksityisautoilusta yhä vähemmän houkuttelevaa: pyörällä ja joukkoliikenteellä pääsee nopeammin ja lähemmäs.

Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät suurta ajattelun muutosta – yli palvelualue- ja yksikkörajojen. Pyöräliikenteen alhainen 14 % kulkutapaosuus junnaa, jos pyöräily ei ole aidosti yksityisautoa houkuttelevampi liikennemuoto. Yksityisautoilun haitallisen korkea 55 % kulkutapaosuus ei laske, jos kaupungin viranhaltijat ja päättäjät jatkavat nykyisellä linjalla.

Kuopion polkijat on haastanut niitä kaupungin suunnitelmia ja päätöksiä, joissa pyöräliikenteen olosuhteita ei ole otettu tarpeeksi huomioon. 

Viimeisimpänä postiimme saapui päätös koskien Puijonkadun katusuunnitelmaa välillä Asemakatu-Puutarhakatu. Ehdotimme, että katu olisi yleisilmeiltään ihmisläheisempi bulevardi ja että autoliikenteelle riittäisi yhteensä neljä kaistaa. Lisäksi ehdotimme muun muassa, että Asemakadun (hotellin) kulma rakennettaisiin turvallisemmaksi ja toimivammaksi.

Kaupunki sai katusuunnitelmaan yhteensä kolme muistutusta, joiden kaikkien pääpaino oli pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa. Muistutukset eivät valitettavasti johtaneet katusuunnitelman muutoksiin. Kaupungin mukaan neljä kaistaa ei riitä autoliikenteen aamu- ja iltaruuhkahuipputunnin ruuhkaan. Tämä kuvaa hyvin asenneilmapiiriä, jossa ironisesti “one more lane will fix it” – yksi autoliikenteen lisäkaista korjaa ongelman.

Viisas liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne näkyvät Kuopion kaupungin strategiassa ja eri ohjelmien tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Joko olisi aika tehdä se merkittävä kulttuurin muutos ja suunnitella kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle ja vähemmän yksityisautoilulle? Sellainen olisi aidosti hyvän elämän kaupunki.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä Savon Sanomissa 12.3.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin

Syksy on ollut Kuopion polkijoissa aktiivista vaikuttamisen aikaa. Olemme käyneet pyöräilemässä yhdessä Kuopion kaupungin viranhaltijoiden kanssa ja järjestäneet Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen yhteisen keskustelutilaisuuden.

Vaikuttamisen lähtökohtana on ollut Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmaan kirjattu tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ja muutos vaatii johdonmukaisia ja sinnikkäitä toimia ja tekoja.

Lähde: Kuopion pyöräilyn edistämisohjelma

Yhteisellä pyöräilyllä lähestyimme infraa neljän kuvitteellisen hahmon kautta.

Kerttu-koululainen polki keskustasta Rajalan koululle. Simo sairaanhoitaja lasketteli Puijonlaaksosta töihin KYS:ille. Pirjo-professori polkaisi KYS:iltä kokoukseen yliopiston Snellmanialle. Ossi-opiskelija painoi Savilahdesta joogatunnille keskustaan.

Kiinnitimme matkoilla huomiota mm. väistämisvelvollisuuksiin, pyöräliikenteen ja jalankulun erotteluun, työmaa-aikaisiin järjestelyihin, reittien sujuvuuteen ja yhteyspuutteisiin, moottoriajoneuvojen pysäyttämiseen pyöräteillä sekä punaisen asfaltin käyttöön yli risteysalueiden. Saimme kehua Kuopion kaupunkia mm. pyöräliikenteen ja jalankulun erottelusta, pyöräpysäköinnin laadun nostosta, pyöräliikenteen opasteista, 30 km nopeusrajoituksesta keskustassa ja tietysti Vilkku-fillareista.

Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen keskustelutilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja pohdittiin yhdessä pyöräilijöitä askarruttavia kysymyksiä. Tapaamisessa kuulimme mm. pyöräilyn laskennasta, digitaalisista palveluista, pyöräteiden päällystämisestä ja toisaalta korjausvelasta, pyöräliikenteen verkostotarkastelusta, viestinnästä ja pyörämatkailun kehittämisen potentiaalista Pohjois-Savossa. Tapaamisessa puhuttivat myös mm. katukiveykset, kaivonkannet pyöräteillä, liikennevalojen painonapit, koulujen liikenneympäristöjen turvallisuus sekä väliaikaiset liikennejärjestelyt ja luvattomat työmaat.

Talvikunnossapito puhutti erityisen paljon. Sen osalta keskustelua herättivät mm. talvihoidon laatu, pyöräilijän luotto siihen, että reitti on ajettavassa kunnossa, ajantasainen tieto aurauksesta, urakkasopimukset ja sopimusten rikkominen sekä pyöräilijöiden palaute. Oli erityisen ilahduttavaa kuulla, että talvikunnossapidon työntekijöille on hankittu tiestötarkastuspolkupyöriä. Uusien sopimusten myötä esimerkiksi Mestar tarkkailee talvikunnossapitotyön laatua pyöräilemällä itse säännöllisesti vastuualueellaan.

Kaikkia keinoja tarvitaan pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi 30 %:iin. Yhä useamman tulee valita polkupyörä (yksityisauton sijaan) erityisesti lyhyillä muutamien kilometrien matkoilla. Pyöräliikenne tulee tehdä houkuttelevammaksi (kuin yksityisautoilu). Tämä vaatii ajattelun muutosta, priorisointia, investointeja pyöräliikenteen infraan ja aitoa laatua sekä isossa kuvassa että yksityiskohdissa.

Kiitos Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue näistä tapaamisista ja yhteistyöstä! Paljon on kehuja ja paljon on kehitettävää! 😊

Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, liikenneinsinööri Hanna Väätäinen, apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen (kaupunkiympäristön palvelualue) sekä Kuopion polkijoiden hallituksen jäsenet Antti Lipponen, Inka Silfsten ja Juha Hartikainen (kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Maija Hartikainen).
Kategoriat
Vaikuttaminen

Kestävän liikenteen työmaa-aikaiset olosuhteet kuntoon

Kuopion kaupungin tavoite on, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus on 30 % kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on seitsemän vuotta.

Juuri julkaistun Itä-Suomen liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla 53 % matkoista kuljetaan yksityisautolla. Yksityisautoilemme, vaikka arkipäivien matkat ovat lyhyitä – reilusti yli puolet matkoista on pituudeltaan korkeintaan viisi kilometriä.

Tilanne ei näytä valoisalta myöskään pyöräliikenteen osalta. Liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla pyöräillään vain 14 % matkoista. Pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista on ollut laskeva.

Saimme juuri kuulla, että Niuvantien pyöräliikenteen ja jalankulun reitti saneerataan lyhyeltä, noin 450 metrin matkalta. Pyörätie on poikki kesään 2023 saakka ja kiertotie kulkee Puijonlaakson kautta. Niuvantien pyörätien kunnostus on enemmän kuin tarpeen, mutta kiertotien mäkisyys ja poikkeusjärjestelyn kesto on kestävän liikenteen näkökulmasta täysin kohtuuton.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan aidosti nostaa ja viisaan liikkumisen houkuttelevuutta parantaa, tarvitaan merkittävää muutosta nykytilanteeseen, kehityssuuntaan ja asenteisiin. Strategiat ja suunnitelmat ovat kunnossa. Nyt tarvitaan tekoja ja oikeaa priorisointia. Tällä hetkellä akuutteja asioita ovat kestävän liikenteen työmaa-aikaiset järjestelyt ja talvikunnossapidon laatu.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.1.2023