Kategoria: Vaikuttaminen

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyörätalli ansaitsee toimivan toteutuksen

Kuopiossa keskustellaan vilkkaasti Lukkarinpuiston uudesta pyörätallista. Yhteisillä verorahoilla toteutettu investointi, mutta talli on tyhjänä. Eikö tämä ole sitä turhaa rahankäyttöä, josta meidän pitäisi päästä eroon?

Pintaa syvemmältä katsottuna tilanne on toinen. Pyörätallin käyttö on ollut vähäistä, mutta ei siksi, etteikö tarvetta ja kiinnostusta olisi ollut. Tallin kaikki käyttöoikeudet varattiin loppuun heti ensimmäisten kuukausien aikana. Paikkoja ei riittänyt läheskään kaikille halukkaille. Tästä huolimatta talli on tyhjillään. Miksi? Järjestelmä ei salli riittävää ylibuukkausta, toisin kuin esimerkiksi lentoyhtiöillä tai hotelleilla, joissa todellinen käyttöaste ohjaa myytävien paikkojen määrää. Näin ei ole syntynyt aitoa mahdollisuutta käyttää tallia, vaikka kiinnostusta on.

Järjestelmässä on myös toinen rajoite. Paikkaa pyörätallista ei ole voinut varata lyhyeksi ajaksi vaikka vain muutaman tunnin ostosreissun ajaksi. Ainoa vaihtoehto on ollut kuukausikohtainen käyttöoikeus. Ajatellaanpa, että autolla keskustaan tulevalle olisi tarjolla vain kuukausipysäköinti. Kuinka moni valitsisi sen kahvilakäynnin ajaksi? Pyöräilijän tarpeet vaihtelevat yhtä lailla: toisinaan haetaan paikkaa koko viikonlopuksi, toisinaan taas vain nopean keskustassa asioinnin ajaksi. Kun vaihtoehtoja ei tarjota, käyttö jää väistämättä vajaaksi.

Tallin ongelmat eivät kerro siitä, etteikö pyöräilyyn panostaminen kannattaisi, vaan siitä, ettei hyvää ideaa ole vielä toteutettu kunnolla. Toivon, että Kuopion kaupunki ja pysäköintiyhtiö tarttuvat tilaisuuteen kehittää palvelua aidosti käyttäjien ehdoilla. Esimerkiksi tuntiperusteinen maksu, mahdollisuus kokeilla ilman pitkää sitoutumista ja riittävä määrä käyttöoikeuksia voisivat avata tallin kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Hyvin toteutettuna pyörätalli olisi tärkeä osa houkuttelevaa, turvallista ja modernia Kuopiota, jossa pyöräily on aidosti helppo vaihtoehto yhä useammalle.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.5.2025

Lue myös Ylen artikkeli pyörätallin käynnistymisvaikeuksiin liittyen.

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kuopion polkijoiden vaaliteesit 2025

Pyöräily on hauskaa, helppoa ja halpaa. Pyöräily ylläpitää kuntoa ja hyvinvointia. Pyöräily vähentää melua, saasteita ja ruuhkia ja on merkittävä ilmastoteko. Pyöräily on myös taloudellisesti tuottavaa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri EU:ssa tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä.

Pyöräily onkin myötätuulessa Kuopiossa. Pyöräliikenne on huomioitu kaupungin strategiassa ja eri ohjelmissa. Hyvästä suunnasta huolimatta pyöräliikenteen kulkutapaosuus on Kuopiossa matala. Itä-Suomen seudullisen liikkumistottumukset (2022) mukaan Kuopion seudulla tehdään polkien vain 14 % matkoista. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan 53 % matkoista.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan nostaa, tulee pyöräliikenteen edellytyksiä parantaa. Edellytysten parantaminen tarkoittaa kaupungin liikenne- ja muun infran tarkastelua laajasta näkökulmasta. Kuopioon tarvitaan sujuvampia ja nopeampia pyöräteitä ja parannusta talvikunnossapitoon.

1. Pyöräbaanaverkon rakentaminen

Kuopioon tulee luoda koko kaupungin kattava pyöräilyn baanaverkko, joka yhdistää suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Korkea laatutaso tarkoittaa sujuvuuden lisäksi mm. etuajo-oikeutta ja liikennevaloetuutta risteyksissä.

2. Talvikunnossapidon laadun nosto

Pyöräliikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ympäri vuoden. Kaupungin tulee valvoa talvikunnossapidon laatua ja edellyttää urakoitsijoilta kunnossapitosopimusten huolellista noudattamista.

3. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin

Päiväkoteihin ja kouluihin tulee saada sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet. Lähikatujen liikennettä on rauhoitettava ja nopeuksien tulee olla enintään 30 km/h. Koulujen oppilaita tulee ohjata ja kannustaa kulkemaan koulumatkat pyörällä tai kävellen. Saattoliikennettä tulee vähentää ja rajata. Kouluissa tulee suositella, ettei lapsia saateta autolla ainakaan perille saakka. Saattoliikenne aiheuttaa ison liikenneturvallisuusriskin koulujen läheisyydessä.

4. Autopysäköintinormi historiaan

Pysäköintinormi määrittää autopaikkojen määrän suhteessa kerrosneliömetreihin tai asuntojen määrään. Autojen pysäköintinormeista on luovuttava. Nykyinen vaatimus autopaikkojen määrästä hidastaa pyöräily-ystävällisen kaupungin rakentamista ja kehittämistä.

5. Ihmisten keidas aallonmurtajalta Valkeisenlammelle

Maljalahden aallonmurtajalta Valkeisenlammelle tulee saada koko matkalta viihtyisä pyöräliikenteelle ja jalankulkijoille rakennettu reitti. Kallaveden, Snellmaninpuiston ja tuomiokirkon, torin, kaupunginteatterin ja Valkeisenlammen yhdistävä reitin tulee olla rauhoitettu moottoriajoneuvoliikenteeltä pihakatuna, pyöräkatuna tai kävelykatuna.

6. Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta

Pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistettyjä väyliä tulee välttää asuinalueilla, keskustassa ja pääväylillä. Pyöräliikenteen tulee tapahtua pääsääntöisesti ajoradalla tai erotelluilla pyöräteillä. Erottelu parantaa myös jalankulun olosuhteita ja turvallisuutta.

Allekirjoittaneet ehdokkaat Kuopiossa

Airaksinen, HeliVasemmistoliitto
Akinci Yesilmen, VehbiyeVasemmistoliitto, Sit.
Björn, TeemuVihreät
Haakana, MarkoVasemmistoliitto
Hartikainen, MaijaVasemmistoliitto
Hietaluoto, Ville Vihreät
Jaakkola, StefaniaVasemmistoliitto
Keilonen, JennyVasemmistoliitto
Kumpulainen, SamiVihreät
Laakso, AntonVihreät
Lappalainen, IreneVasemmistoliitto
Miettinen, Taija Vasemmistoliitto
Ojala, RaimoVihreät
Paanala, AriVihreät
Pitkänen, JosefiinaVihreät
Pulkka, LauraVihreät
Raudaskoski, MiikaVihreät
Sutinen, MariVasemmistoliitto, sitoutumaton
Tossavainen, TatuVasemmistoliitto
Vaattovaara, JenniVihreät
Vainikainen, TanjaVihreät
Väänänen, JuhaVasemmistoliitto
Zuffa,SaraVihreät

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräilymyönteinen ehdokas investoi pyöräliikenteeseen

Kuopion kaupunki on sitoutunut kasvattamaan pyöräilyn määrää liikenteessä. Kestävä ja aktiivinen liikenne parantaa kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää liikenteen päästöjä, ruuhkia ja melua. Pyöräliikenteen ja jalankulun suosiminen tekee kaupungista viihtyisämmän ja vetovoimaisemman. 

Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että pyöräilyn osuus liikenteestä on 30 % vuoteen 2030 mennessä. Parannuksia pyöräliikenteen edellytyksiin onkin tehty. Kuopion valtti ovat sähköavusteiset kaupunkipyörät. Myös mm. pyöräpysäköinnin laatua on nostettu huomattavasti.

Kuntavaalit on myös pyörävaalit. Kuopion polkijat esittää omissa vaaliteeseissään merkittäviä investointeja mm. kattavan pyöräbaanaverkon rakentamiseksi, talvikunnossapidon laadun nostamiseksi ja turvallisempien koulumatkojen edistämiseksi. Toivomme myös autopaikkanormin purkua.

Pyöräliikenteen edistämisen hyödyistä – myös taloudellisista – on tutkittua tietoa. Investointi pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin terveys- ja hyvinvointihyötyinä. EU:n tasolla on tutkittu, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä. Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja TTL:n tuoreen tutkimuksen mukaan pyöräilyä edistämällä voidaan saavuttaa väestötason terveyshyötyjä. VTT on juuri julkaissut tutkimusartikkelin koskien kaupunkien kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä. Hankkeessa laadittiin laskentamalli hyötyjen vaikutusten arvioimiseksi.

Pyöräilyinfraa ei paranneta vain jo pyöräileviä varten vaan ennen kaikkea siksi, että yhä useampi liikkuisi pyörällä.

Suosittelemme kaikkia tutustumaan valtakunnalliseen Pyörävaalit-kampanjaan, Kuopion polkijoiden kuntavaaliteeseihin ja teesit allekirjoittaneisiin kuntavaaliehdokkaisiin. Pyöräilymyönteinen ehdokas on valinta kestävän ja viihtyisän kaupungin puolesta.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.4.2025

Kategoriat
Vaikuttaminen

Talvikunnossapito kuntoon – liikkumisen perusoikeus kuuluu kaikille

Savon Sanomissa 30.11.2024 julkaistu juttu Edessä ensimmäinen nietosten ja koitosten savolainen robotalvi käsitteli ruokarobottien kohtaamia haasteita tavallisissa suomalaisissa talviolosuhteissa. Robotit juuttuivat lumeen ja sohjoon eivätkä pystyneet kulkemaan jalkakäytävillä.

Jutussa ei kuitenkaan nostettu esille varsinaista syytä tähän ongelmaan: huonoa talvikunnossapitoa. Jos robotit eivät pääse liikkumaan, miten voisivat ihmisetkään – etenkin he, jotka käyttävät liikkumisensa apuna esimerkiksi pyörätuolia tai rollaattoria?

Turvallinen ja esteetön liikkuminen sääolosuhteista riippumatta on kaikkien perusoikeus. Kun jalkakäytävien ja pyöräteiden talvikunnossapito laiminlyödään, siitä kärsivät erityisesti he, joiden liikkumismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti rajoitetut. Kaupungistamme löytyy toki esimerkillisesti talvikunnossapidettyjä väyliä, mutta on myös surullisen paljon väyliä, joilla ei usein talvella täyty edes kunnossapitosopimusten minimilaatuvaatimukset.

Urakoitsijat ovat sitoutuneet tiettyyn laatuun kilpailutuksessa. Kaupungin tehtävä on valvoa kunnossapitosopimusten toteutumista ja huolehtia siitä, että kaikki väylät – niin jalkakäytävät, pyörätiet kuin robottienkin käyttämät reitit – ovat kunnossa vuodenajasta riippumatta. Lumivallit, sohjo ja pehmenevä polanne eivät saa estää liikkumista sen paremmin ihmisiltä kuin uusilta teknologiasovelluksiltakaan.

Viime vuosina kaupunki on investoinut paljon esimerkiksi pyöräilyväyliin. On täysin kohtuullista edellyttää, että näistä ja muistakin kestävän liikenteen käyttämistä väylistä pidetään huolta ympäri vuoden. Hyvin hoidettu talvikunnossapito turvaa liikkumisen perusoikeuden ja tekee kaupungista toimivan ja saavutettavan – kaikille.

Antti Lipponen
Kirjoittaja on Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 3.12.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

Turvallisia kilometrejä

Kuopion polkijat ry sai Kuopion kaupungin Turvallisuusteko-kunniamaininnan 6.11.2024! Kunniamaininnan perusteluissa mainittiin mm. pyöräilytapahtumat, höntsäpyöräilyt, fillarikatsastukset, kaupunkiympäristön turvallisuuden edistäminen ja järjestön viestintä. Lämmin kiitos!

Vasemmalla Juha Hartikainen, keskellä Antti Lipponen. Kuva: Kuopion kaupunki / Vicente Serra

Alla ajatuksiamme liikenneturvallisuuteen.

Liikenneturvallisuus vaikuttaa keskeisesti siihen, millä välineellä liikumme paikasta toiseen ja miten ohjaamme lapsiamme liikkumaan.

On tärkeää, että kaupunki- ja liikenneympäristö tukee erityisesti suojattomia kulkijoita ja edistää aktiivista liikkumista. Tavoitteena tulee olla onnettomuuksien estäminen.

On hienoa, että Kuopion polkijoiden aloitteesta Kuopion keskustan nopeusrajoitus on jo laskettu kolmeenkymppiin. Asuinalueilla myös isommat kokoojakadut tulisi saada turvallisemmiksi ja 30 km/t piiriin.

Turvallista liikenneinfraa edistää esimerkiksi nopeusrajoituksien lasku. Pyöräliitto on esittänyt, että taajamien yleisrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa. On hienoa, että Kuopion polkijoiden aloitteesta Kuopion keskustan nopeusrajoitus on jo laskettu kolmeenkymppiin. Asuinalueilla myös isommat kokoojakadut tulisi saada turvallisemmiksi ja 30 km/t piiriin.

Laadukkaat työmaajärjestelyt tukevat liikenneturvallisuutta. Työmaiden vaiheet tulee suunnitella niin, että jalankulku ja pyöräliikenne sujuvat turvallisesti kaikissa vaiheissa. Työmaiden järjestelyissä olisi Kuopiossa paljon parannettavaa. Reitit ovat liian kapeita liikennemääriin nähden, pyörätiet katkeavat kuin seinään, työmaa-aitojen asettelu ontuu, ja isoja työmaakoneita on pyöräteillä valittavan usein vailla asianmukaisia aitoja ja ohjausta.

Risteykset ovat vaaranpaikkoja kaikille liikkujille. Risteysten turvallisuutta parantavat mm. niin sanonut ylijatketut pyörätiet, korotetut suojatiet ja pyörätien punaisen asfaltin käyttäminen myös risteyksessä. Järjestely, jossa autoilijat kääntyvät suoraan jatkavan pyöräliikenteen läpi, on aiheuttanut pyöräilijöiden kuolemia.

Jalkakäytävillä ja pyöräteillä auton pysäköintiin ja pysäyttämiseen ei Kuopiossa useinkaan puututa. Tieliikennelaki on selvä ja Poliisihallitus on ottanut asiaan kantaa, mutta maantapa jatkuu. Tämä aiheuttaa vaaraa suojattomille liikkujille, esimerkiksi lapsille ja vanhuksille.

Myös talvikunnossapito on keskeinen tekijä liikenneturvallisuuden parantamisessa. Pyöräliikenteen turvallisuutta edistävät riittävä ja hyvin ajoitettu auraus, ohuet polanteet ja sulamisvesien tehokas ohjaus pois väylältä. Hiekoitussepeli ei voi olla ensisijaista talvihoitoa. Jos sohjoa ehtii syntymään, tulee se aurata pois ennen jäätymistä.

Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen.

Erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen edellytykset tulee turvata. Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen. Kuopion polkijoissa olemme järjestäneet lasten fillarikatsastuksia, joiden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten pyöräilyä – hyväkuntoisilla fillareilla.

Autoliikenteen sujuvuus asetetaan yhteiskunnassamme yhä edelleen liikenneturvallisuuden edelle. Autoliikenteen paradigmaa tulee uskaltaa haastaa. Pyöräliikenteen ja jalankulun turvallisuus tukee myös kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kaupungin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kaupungin tulee sitoutua päätöksiinsä viisaasta liikkumisesta

Kuopion talous on tiukilla. Samaan aikaan kaupunki kuitenkin tukee yksityisautoilua. Luolan ja Kuntolaakson lähistölle on rakennettu kalliit pysäköintilaitokset ja arvokkaita maa-alueita käytetään parkkipaikkoina. Nyt kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että Luolan alueen väliaikaisia pysäköintialueita pitäisi muuttaa maksuttomiksi.

Onko tämä kaupungin tehtävä? Kuopion ei ole pakko tukea liikuntapaikoille saapumista yksityisautoilla – varsinkin kun kaupungin oma vaikutusten arviointi osoittaa, että maksuttomalla pysäköinnillä on lähes ainoastaan negatiivisia vaikutuksia. Ilmainen pysäköinti olisi vastoin alueen suunnitteluperiaatteita, vähentäisi kaupungin tuloja, aiheuttaisi ylimääräistä liikennettä ja heikentäisi liikenneturvallisuutta.

Pelkästään Luolan pysäköintipaikkojen muuttaminen maksuttomiksi voisi johtaa noin 188 000 euron tulonmenetyksiin vuosittain (50 paikkaa, 40% käyttöaste Luolan aukioloaikoina, 50 viikkoa vuodessa, 2 € / tunti).

Muutosehdotusta perustellaan yhdenmukaisuudella. Yhdenmukaisuus voitaisiin säilyttää muuttamalla muidenkin liikuntapaikkojen lähialueiden pysäköinti maksulliseksi. Esimerkiksi Kuntolaaksossa kaupungin tarjoama valtuustotalon ilmainen pysäköinti, jota käytetään laajasti uimahallin ja jäähallin pysäköintialueena, vie varmasti tuloja myös Kuntolaakson pysäköintitalolta. Kerätyt pysäköintimaksut lisäisivät kaupungin tuloja ja ne voitaisiin käyttää esimerkiksi koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen. Lisäksi pysäköintipaikkojen maksullisuus parantaisi paikkojen saavutettavuutta niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.

Onko Kuopiolla todella varaa ja onko Kuopio oikeasti valmis tukemaan yhä enemmän yksityisautoilua kun samaan aikaan leikataan lapsilta? Lisäksi kaupunki on sitoutunut viisaan liikkumisen lisäämiseen. Päätös lisätä maksuttomia parkkipaikkoja Luolalle asettaa kaupungin arvot kyseenalaisiksi. Tässä taloustilanteessa ei kaupungin tule tukea yksityisautoilua yhtään nykyistä enempää.

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 1.10.2024

Lue myös:
Luola avautuu elokuussa – mutta miten sinne pääsee? (Kuopion kaupunki)
Savilahti – Kestävä kaupunki – viisas liikkuminen (Kuopion kaupunki)
Puolustusvoimien suljettu luola on nyt kuopiolaisten liikuntapaikka – tältä näyttää yli 50 miljoonan euron monitoimiareena (Yle)

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräilyyn investointi hyödyttää meitä kaikkia – ei vain pyöräilijöitä

Tarja Nurmi kirjoitti (SS 20.8.) pyöräilijöiden räikeästä käytöksestä Kuopion keskustassa. Nurmi toivoi, että Kuopion polkijat ja kaupunki kampanjoisivat asiaan liittyen.

Kuopion polkijat pitää liikennesääntöjen noudattamista tärkeänä. Kampanjoimme aktiivisesti turvallisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Hyvin toteutetussa ympäristössä on helppoa, vaivatonta ja sujuvaa pyöräillä sääntöjä noudattaen. Olemmekin Kuopion polkijoissa tehneet yhteistyötä muun muassa kaupungin kanssa pyöräliikenteen ja turvallisemman liikenneympäristön edistämiseksi.

Kuopio on kehittyvä pyöräilykaupunki, ja suunta on oikea. Viime vuosina on tapahtunut paljon positiivista kehitystä ja kaupungin strategiset tavoitteet paremman pyöräilyinfran rakentamiseksi ovat parantaneet pyöräliikenteen olosuhteita. Pyöräilyyn investointi hyödyttää meitä kaikkia – ei vain pyöräilijöitä. Kun useampi käyttää polkupyörää arkiajossa, esimerkiksi autoruuhkat helpottavat ja autojen pysäköintipaikkoja vapautuu niitä oikeasti tarvitseville.

Meillä on Kuopiossa kaikki mahdollisuudet tehdä kaupungista entistä viihtyisämpi ja turvallisempi kaikille liikkujille – erityisesti kestävästi liikkuville, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 23.8.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

Aallonmurtajan liikennejärjestelyt kestäväksi

Nimimerkki ”Valvokaa lakia, jonka olette asettaneet” kirjoitti Savon Sanomissa 2.8.2024, että sataman aallonmurtajalla käy pyörähtämässä samat autoilijat 10 kertaa päivässä. Kirjoittaja oli laskenut aallonmurtajalla 68 autoa tunnissa.

Kuopion polkijoissa olemme huomanneet saman rallin. Autoralli aallonmurtajalla on päivin ja öin kuin Kuopion torin ”pilis” perjantai-iltana 80-luvulla. Mikä harmitus ja häpeä!

Aallonmurtaja rakennettiin Kuopion kenties uljaimmalle paikalle. Sen potentiaali kaupunkilaisten virkistäytymiseen on huikea. Siellä voisi viettää aikaa, juoda kahvit ja syödä jäätelöt. Aallonmurtajalla olisi upeaa lenkkeillä, pyöräillä, skuuttailla tai vaikka harjoitella rullaluistelua. Ihana paikka myös pienille lapsille ja perheille.

Valitettavasti aallonmurtajasta on tullut käytännössä autotie ja tapahtuma-aukiosta autoilijoiden pörräys- ja parkkipaikka. ”Kaikki kulkumuodot tulee huomioida” ei kelpaa selitykseksi eikä ”yhteispeli” ratkaisuksi. Auto on edelleen pyhä lehmä – jopa Kallaveden rannalla!

Autoilun salliminen aallonmurtajalle ilman asiallista perustetta on käsittämätöntä. Aallonmurtajalle tulee sallia ainoastaan liikuntaesteisten ja veneilijöiden välttämätön autoilu ja muu huoltoajo. Aallonmurtajan nykyinen ajorata on varattava ensisijaisesti ihmisille ja aktiiviselle liikenteelle.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.8.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

Liikenteen prioriteetit jälleen vinksallaan

Moottoritien ylittävä Puijonrinteen silta Puijonkadulla saneerataan. Savon Sanomissa kerrottiin 15.4., että työmaan aikana vain jalankulku ja autoliikenne jatkavat sillalla ja pyöräliikenne ohjataan kulkemaan kiertotietä.

Voi vain kysyä, mihin tämä erikoinen järjestely perustuu. Miten kaupungin strategia ja tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuutta näkyvät tosielämässä ja työmaajärjestelyissä? Tavoitteleeko kaupunki edelleen ja aidosti sitä, että pyöräliikenteen osuus liikenteestä kasvaa 30 prosenttiin ja että yksityisautoilun kulkutapaosuus laskee?

Puijonrinteen sillan saneerauksen aikana autoliikenteelle on varattu kolme kaistaa. Tälle löytyy varmasti jälleen samat selitykset kuin aiemminkin; ”kaikki kulkumuodot tulee huomioida”, ”autoliikenteen tulee olla sujuvaa”, ”Puijonkadulle syntyisi (auto)ruuhkaa”, ”joukkoliikenne tulee huomioida”. Tosiasiassa kyse on valinnoista ja priorisoinnista. Kolmella kaistalla ja jalkakäytävällä voisivat aivan hyvin jatkaa joukkoliikenne, pyöräliikenne, jalankulku ja tarvittaessa taksiliikenne.

Viime vuonna pyöräliikenne katkaistiin kuukausiksi Niuvantiellä ja pyöräilijät ohjattiin Puijonlaakson mäkiselle kiertotielle. Nyt sama toistuu Puijonkadulla ja pyöräliikenne ohjataan laskeutumaan reitille, jossa on suuret korkeuserot ja tunneliin, jossa erittäin huonot näkemät. Onko unohdettu, että pyöräily on liikennettä?

Maija Hartikainen

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.4.2024

Lue Kuopion kaupungin uutinen 15.4.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

”One more lane will fix it”

Kuopion kaupungin visio vuoteen 2030 on ”Hyvän elämän kaupunki – Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta”.

Strategia ja kaupungin ohjelmat tavoittelevat vahvasti kestävän ja aktiivisen liikenteen olosuhteiden parantamista ja kasvua.

Ilmastopoliittisessa ohjelmassa tavoitellaan merkittäviä muutoksia liikenteen kulkutapaosuuksiin vuoteen 2030 mennessä. Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus pyritään nostamaan 43 prosentista 55 prosenttiin ja henkilöautoliikenteen osuus päinvastoin laskemaan 53 prosentista 35 prosenttiin. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on saada pyöräliikenteen osuus liikenteestä 30 prosenttiin.

Resurssiviisausohjelmassa linjataan, että kaupunkia tulee suunnitella vähemmän autolle ja enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Tänä vuonna 2024 yhtenä ohjelman toimenpiteenä on tehdä yksityisautoilusta yhä vähemmän houkuttelevaa: pyörällä ja joukkoliikenteellä pääsee nopeammin ja lähemmäs.

Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät suurta ajattelun muutosta – yli palvelualue- ja yksikkörajojen. Pyöräliikenteen alhainen 14 % kulkutapaosuus junnaa, jos pyöräily ei ole aidosti yksityisautoa houkuttelevampi liikennemuoto. Yksityisautoilun haitallisen korkea 55 % kulkutapaosuus ei laske, jos kaupungin viranhaltijat ja päättäjät jatkavat nykyisellä linjalla.

Kuopion polkijat on haastanut niitä kaupungin suunnitelmia ja päätöksiä, joissa pyöräliikenteen olosuhteita ei ole otettu tarpeeksi huomioon. 

Viimeisimpänä postiimme saapui päätös koskien Puijonkadun katusuunnitelmaa välillä Asemakatu-Puutarhakatu. Ehdotimme, että katu olisi yleisilmeiltään ihmisläheisempi bulevardi ja että autoliikenteelle riittäisi yhteensä neljä kaistaa. Lisäksi ehdotimme muun muassa, että Asemakadun (hotellin) kulma rakennettaisiin turvallisemmaksi ja toimivammaksi.

Kaupunki sai katusuunnitelmaan yhteensä kolme muistutusta, joiden kaikkien pääpaino oli pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa. Muistutukset eivät valitettavasti johtaneet katusuunnitelman muutoksiin. Kaupungin mukaan neljä kaistaa ei riitä autoliikenteen aamu- ja iltaruuhkahuipputunnin ruuhkaan. Tämä kuvaa hyvin asenneilmapiiriä, jossa ironisesti “one more lane will fix it” – yksi autoliikenteen lisäkaista korjaa ongelman.

Viisas liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne näkyvät Kuopion kaupungin strategiassa ja eri ohjelmien tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Joko olisi aika tehdä se merkittävä kulttuurin muutos ja suunnitella kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle ja vähemmän yksityisautoilulle? Sellainen olisi aidosti hyvän elämän kaupunki.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä Savon Sanomissa 12.3.2023