Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyörätalli ansaitsee toimivan toteutuksen

Kuopiossa keskustellaan vilkkaasti Lukkarinpuiston uudesta pyörätallista. Yhteisillä verorahoilla toteutettu investointi, mutta talli on tyhjänä. Eikö tämä ole sitä turhaa rahankäyttöä, josta meidän pitäisi päästä eroon?

Pintaa syvemmältä katsottuna tilanne on toinen. Pyörätallin käyttö on ollut vähäistä, mutta ei siksi, etteikö tarvetta ja kiinnostusta olisi ollut. Tallin kaikki käyttöoikeudet varattiin loppuun heti ensimmäisten kuukausien aikana. Paikkoja ei riittänyt läheskään kaikille halukkaille. Tästä huolimatta talli on tyhjillään. Miksi? Järjestelmä ei salli riittävää ylibuukkausta, toisin kuin esimerkiksi lentoyhtiöillä tai hotelleilla, joissa todellinen käyttöaste ohjaa myytävien paikkojen määrää. Näin ei ole syntynyt aitoa mahdollisuutta käyttää tallia, vaikka kiinnostusta on.

Järjestelmässä on myös toinen rajoite. Paikkaa pyörätallista ei ole voinut varata lyhyeksi ajaksi vaikka vain muutaman tunnin ostosreissun ajaksi. Ainoa vaihtoehto on ollut kuukausikohtainen käyttöoikeus. Ajatellaanpa, että autolla keskustaan tulevalle olisi tarjolla vain kuukausipysäköinti. Kuinka moni valitsisi sen kahvilakäynnin ajaksi? Pyöräilijän tarpeet vaihtelevat yhtä lailla: toisinaan haetaan paikkaa koko viikonlopuksi, toisinaan taas vain nopean keskustassa asioinnin ajaksi. Kun vaihtoehtoja ei tarjota, käyttö jää väistämättä vajaaksi.

Tallin ongelmat eivät kerro siitä, etteikö pyöräilyyn panostaminen kannattaisi, vaan siitä, ettei hyvää ideaa ole vielä toteutettu kunnolla. Toivon, että Kuopion kaupunki ja pysäköintiyhtiö tarttuvat tilaisuuteen kehittää palvelua aidosti käyttäjien ehdoilla. Esimerkiksi tuntiperusteinen maksu, mahdollisuus kokeilla ilman pitkää sitoutumista ja riittävä määrä käyttöoikeuksia voisivat avata tallin kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Hyvin toteutettuna pyörätalli olisi tärkeä osa houkuttelevaa, turvallista ja modernia Kuopiota, jossa pyöräily on aidosti helppo vaihtoehto yhä useammalle.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.5.2025

Lue myös Ylen artikkeli pyörätallin käynnistymisvaikeuksiin liittyen.

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kuopion polkijoiden vaaliteesit 2025

Pyöräily on hauskaa, helppoa ja halpaa. Pyöräily ylläpitää kuntoa ja hyvinvointia. Pyöräily vähentää melua, saasteita ja ruuhkia ja on merkittävä ilmastoteko. Pyöräily on myös taloudellisesti tuottavaa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri EU:ssa tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä.

Pyöräily onkin myötätuulessa Kuopiossa. Pyöräliikenne on huomioitu kaupungin strategiassa ja eri ohjelmissa. Hyvästä suunnasta huolimatta pyöräliikenteen kulkutapaosuus on Kuopiossa matala. Itä-Suomen seudullisen liikkumistottumukset (2022) mukaan Kuopion seudulla tehdään polkien vain 14 % matkoista. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan 53 % matkoista.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan nostaa, tulee pyöräliikenteen edellytyksiä parantaa. Edellytysten parantaminen tarkoittaa kaupungin liikenne- ja muun infran tarkastelua laajasta näkökulmasta. Kuopioon tarvitaan sujuvampia ja nopeampia pyöräteitä ja parannusta talvikunnossapitoon.

1. Pyöräbaanaverkon rakentaminen

Kuopioon tulee luoda koko kaupungin kattava pyöräilyn baanaverkko, joka yhdistää suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Korkea laatutaso tarkoittaa sujuvuuden lisäksi mm. etuajo-oikeutta ja liikennevaloetuutta risteyksissä.

2. Talvikunnossapidon laadun nosto

Pyöräliikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ympäri vuoden. Kaupungin tulee valvoa talvikunnossapidon laatua ja edellyttää urakoitsijoilta kunnossapitosopimusten huolellista noudattamista.

3. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin

Päiväkoteihin ja kouluihin tulee saada sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet. Lähikatujen liikennettä on rauhoitettava ja nopeuksien tulee olla enintään 30 km/h. Koulujen oppilaita tulee ohjata ja kannustaa kulkemaan koulumatkat pyörällä tai kävellen. Saattoliikennettä tulee vähentää ja rajata. Kouluissa tulee suositella, ettei lapsia saateta autolla ainakaan perille saakka. Saattoliikenne aiheuttaa ison liikenneturvallisuusriskin koulujen läheisyydessä.

4. Autopysäköintinormi historiaan

Pysäköintinormi määrittää autopaikkojen määrän suhteessa kerrosneliömetreihin tai asuntojen määrään. Autojen pysäköintinormeista on luovuttava. Nykyinen vaatimus autopaikkojen määrästä hidastaa pyöräily-ystävällisen kaupungin rakentamista ja kehittämistä.

5. Ihmisten keidas aallonmurtajalta Valkeisenlammelle

Maljalahden aallonmurtajalta Valkeisenlammelle tulee saada koko matkalta viihtyisä pyöräliikenteelle ja jalankulkijoille rakennettu reitti. Kallaveden, Snellmaninpuiston ja tuomiokirkon, torin, kaupunginteatterin ja Valkeisenlammen yhdistävä reitin tulee olla rauhoitettu moottoriajoneuvoliikenteeltä pihakatuna, pyöräkatuna tai kävelykatuna.

6. Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta

Pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistettyjä väyliä tulee välttää asuinalueilla, keskustassa ja pääväylillä. Pyöräliikenteen tulee tapahtua pääsääntöisesti ajoradalla tai erotelluilla pyöräteillä. Erottelu parantaa myös jalankulun olosuhteita ja turvallisuutta.

Allekirjoittaneet ehdokkaat Kuopiossa

Airaksinen, HeliVasemmistoliitto
Akinci Yesilmen, VehbiyeVasemmistoliitto, Sit.
Björn, TeemuVihreät
Haakana, MarkoVasemmistoliitto
Hartikainen, MaijaVasemmistoliitto
Hietaluoto, Ville Vihreät
Jaakkola, StefaniaVasemmistoliitto
Keilonen, JennyVasemmistoliitto
Kumpulainen, SamiVihreät
Laakso, AntonVihreät
Lappalainen, IreneVasemmistoliitto
Miettinen, Taija Vasemmistoliitto
Ojala, RaimoVihreät
Paanala, AriVihreät
Pitkänen, JosefiinaVihreät
Pulkka, LauraVihreät
Raudaskoski, MiikaVihreät
Sutinen, MariVasemmistoliitto, sitoutumaton
Tossavainen, TatuVasemmistoliitto
Vaattovaara, JenniVihreät
Vainikainen, TanjaVihreät
Väänänen, JuhaVasemmistoliitto
Zuffa,SaraVihreät

Kategoriat
Vaikuttaminen

Talvikunnossapito kuntoon – liikkumisen perusoikeus kuuluu kaikille

Savon Sanomissa 30.11.2024 julkaistu juttu Edessä ensimmäinen nietosten ja koitosten savolainen robotalvi käsitteli ruokarobottien kohtaamia haasteita tavallisissa suomalaisissa talviolosuhteissa. Robotit juuttuivat lumeen ja sohjoon eivätkä pystyneet kulkemaan jalkakäytävillä.

Jutussa ei kuitenkaan nostettu esille varsinaista syytä tähän ongelmaan: huonoa talvikunnossapitoa. Jos robotit eivät pääse liikkumaan, miten voisivat ihmisetkään – etenkin he, jotka käyttävät liikkumisensa apuna esimerkiksi pyörätuolia tai rollaattoria?

Turvallinen ja esteetön liikkuminen sääolosuhteista riippumatta on kaikkien perusoikeus. Kun jalkakäytävien ja pyöräteiden talvikunnossapito laiminlyödään, siitä kärsivät erityisesti he, joiden liikkumismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti rajoitetut. Kaupungistamme löytyy toki esimerkillisesti talvikunnossapidettyjä väyliä, mutta on myös surullisen paljon väyliä, joilla ei usein talvella täyty edes kunnossapitosopimusten minimilaatuvaatimukset.

Urakoitsijat ovat sitoutuneet tiettyyn laatuun kilpailutuksessa. Kaupungin tehtävä on valvoa kunnossapitosopimusten toteutumista ja huolehtia siitä, että kaikki väylät – niin jalkakäytävät, pyörätiet kuin robottienkin käyttämät reitit – ovat kunnossa vuodenajasta riippumatta. Lumivallit, sohjo ja pehmenevä polanne eivät saa estää liikkumista sen paremmin ihmisiltä kuin uusilta teknologiasovelluksiltakaan.

Viime vuosina kaupunki on investoinut paljon esimerkiksi pyöräilyväyliin. On täysin kohtuullista edellyttää, että näistä ja muistakin kestävän liikenteen käyttämistä väylistä pidetään huolta ympäri vuoden. Hyvin hoidettu talvikunnossapito turvaa liikkumisen perusoikeuden ja tekee kaupungista toimivan ja saavutettavan – kaikille.

Antti Lipponen
Kirjoittaja on Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 3.12.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräilyyn investointi hyödyttää meitä kaikkia – ei vain pyöräilijöitä

Tarja Nurmi kirjoitti (SS 20.8.) pyöräilijöiden räikeästä käytöksestä Kuopion keskustassa. Nurmi toivoi, että Kuopion polkijat ja kaupunki kampanjoisivat asiaan liittyen.

Kuopion polkijat pitää liikennesääntöjen noudattamista tärkeänä. Kampanjoimme aktiivisesti turvallisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Hyvin toteutetussa ympäristössä on helppoa, vaivatonta ja sujuvaa pyöräillä sääntöjä noudattaen. Olemmekin Kuopion polkijoissa tehneet yhteistyötä muun muassa kaupungin kanssa pyöräliikenteen ja turvallisemman liikenneympäristön edistämiseksi.

Kuopio on kehittyvä pyöräilykaupunki, ja suunta on oikea. Viime vuosina on tapahtunut paljon positiivista kehitystä ja kaupungin strategiset tavoitteet paremman pyöräilyinfran rakentamiseksi ovat parantaneet pyöräliikenteen olosuhteita. Pyöräilyyn investointi hyödyttää meitä kaikkia – ei vain pyöräilijöitä. Kun useampi käyttää polkupyörää arkiajossa, esimerkiksi autoruuhkat helpottavat ja autojen pysäköintipaikkoja vapautuu niitä oikeasti tarvitseville.

Meillä on Kuopiossa kaikki mahdollisuudet tehdä kaupungista entistä viihtyisämpi ja turvallisempi kaikille liikkujille – erityisesti kestävästi liikkuville, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 23.8.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

Aallonmurtajan liikennejärjestelyt kestäväksi

Nimimerkki ”Valvokaa lakia, jonka olette asettaneet” kirjoitti Savon Sanomissa 2.8.2024, että sataman aallonmurtajalla käy pyörähtämässä samat autoilijat 10 kertaa päivässä. Kirjoittaja oli laskenut aallonmurtajalla 68 autoa tunnissa.

Kuopion polkijoissa olemme huomanneet saman rallin. Autoralli aallonmurtajalla on päivin ja öin kuin Kuopion torin ”pilis” perjantai-iltana 80-luvulla. Mikä harmitus ja häpeä!

Aallonmurtaja rakennettiin Kuopion kenties uljaimmalle paikalle. Sen potentiaali kaupunkilaisten virkistäytymiseen on huikea. Siellä voisi viettää aikaa, juoda kahvit ja syödä jäätelöt. Aallonmurtajalla olisi upeaa lenkkeillä, pyöräillä, skuuttailla tai vaikka harjoitella rullaluistelua. Ihana paikka myös pienille lapsille ja perheille.

Valitettavasti aallonmurtajasta on tullut käytännössä autotie ja tapahtuma-aukiosta autoilijoiden pörräys- ja parkkipaikka. ”Kaikki kulkumuodot tulee huomioida” ei kelpaa selitykseksi eikä ”yhteispeli” ratkaisuksi. Auto on edelleen pyhä lehmä – jopa Kallaveden rannalla!

Autoilun salliminen aallonmurtajalle ilman asiallista perustetta on käsittämätöntä. Aallonmurtajalle tulee sallia ainoastaan liikuntaesteisten ja veneilijöiden välttämätön autoilu ja muu huoltoajo. Aallonmurtajan nykyinen ajorata on varattava ensisijaisesti ihmisille ja aktiiviselle liikenteelle.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.8.2024

Kategoriat
Pyöräilyn ilo

Arkipyöräilyn iloja Oulussa

Oulu on loistava pyöräilykaupunki. Kuopion polkijoiden hallitus kävi opintomatkalla Oulussa tutustumassa Oulun pyöräilyolosuhteisiin 9.5.2024. Pyöräillessämme Oulussa oli tunne aluksi epäuskoinen. Voiko tämä olla oikeasti totta? Voiko pyöräily olla näin helppoa, turvallista ja mukavaa? Mistä tämä helppous, turvallisuus ja mukavuus sitten muodostuvat? Kyse on lopulta aika pienistä asioista, jotka on osattu ottaa huomioon, kun Oulun pyörätieverkostoa on suunniteltu, rakennettu ja päivitetty nykyaikaan. Alla muutamia poimintoja asioista, jotka tekevät Oulussa pyöräilystä erittäin houkuttelevaa.

Hiljaisuus ja puhtaus

Oulussa pyörätiet kulkevat isolta osin erillään ajoradasta. Etäisyys meluisasta, katupölyä pölisevästä ajoradasta ja luonnon läheisyys luovat rauhallisen ympäristön, jossa voi nauttia puron solinasta ja käydä vaivattomasti keskusteluja pyöräilykavereiden kanssa. Olipa Oulussa jopa asennettu rautatien ali kulkevaan tunneliin levy erottamaan ajoradat ja pyörätien – levy toimii ääni- ja pölyeristyksenä. Tällainen miellyttävä pyöräily-ympäristö tarjoaa erinomaisen tavan rentoutua ja rauhoittua ennen tai jälkeen kiireisen työ- tai koulupäivän. Tällaiset pyörätiet tuovat iloa ihmisten arkeen ja vapaapäiviin!

Tehokkuus

Pyöräreitit on suunniteltu Oulussa tehokkuutta silmällä pitäen: ne kulkevat suoraa ja siten lyhintä reittiä ja muodostavat pitkiä kokonaisuuksia. Tämä tekee kulkemisesta nopeaa ja vaivatonta. Risteävät ajoradat ovat harvassa ja niissäkin on käytännössä aina asetettu ajoradalle väistämisvelvollisuus. Liikennevaloissa pyörätielle on asetettu prioriteetti eli hyvin todennäköisesti pyöräillessäsi kohtaat ennemmin vihreän kuin punaisen valon – eikä liikennevalojen kutsumiseen tarvitse pysähtyä painamaan nappia – pyörätiehen asennetut tunnistimet ja tutkat huolehtivat siitä puolestasi. Lisäksi lukuisat sillat ja tunnelit mahdollistavat jatkuvan liikkeen ilman pysähtymistä. Tämä tekee matkasta sujuvan – pyöräilyhän perustuu siihen, että pyörä on liikkeessä.

Turvallinen ja miellyttävä

Oulun pyörätiet ovat riittävän leveitä (baanoilla pääasiassa 4 metriä), mikä tekee pyöräilystä turvallista ja miellyttävää. Pyörätiet ovat niin leveitä, että kaverin kanssa rinnakkain pyöräily ja samalla kuulumisten vaihtaminen onnistuu helposti. Lisäksi pyöräily on tasaista: pyörätiellä ei ole poikittaisia reunakiviä ajorataa ylitettäessä. Pyöräilijät ja jalankulkijat on eroteltu baanaverkolla omille väylilleen mikä lisää selvästi turvallisuutta. Pääpyöräväylillä pyörätielle on maalattu keskiviiva, joka selkiyttää pyöräilyn ja jalankulun erottelua merkittävästi. Pyöräteillä on selkeät väistämisvelvollisuudet ja hyvin suunnitellut risteysnäkymät lisäävät turvallisuutta. Pyörätien ylittäessä ajoradan korostettu punainen väri varmistaa, että autoilijat huomaavat risteävän pyörätien ajoissa.

Talvikunnossapitoon voi luottaa

Emme tällä matkalla päässeet tutustumaan Oulun talvikunnossapitoon, mutta tiedämme, että maailmankuulu Oulun pyöräteiden talvikunnossapito on huippuluokkaa. Tärkeintä toimivassa talvikunnossapidossa on luottamus ja laatu. Oulussa pyöräilijät voivat luottaa siihen, että he pääsevät perille turvallisesti myös haastavissa sääolosuhteissa ja lumipyryn keskellä – se kannustaa yhä useammin valitsemaan kulkumuodoksi polkupyörän ympäri vuoden.


Tämä kaikki tekee Oulusta erinomaisen kaupungin arkipyöräilyyn, tarjoten sekä tehokkuutta että nautintoa jokaiselle pyöräilijälle. Tällaisen erinomaisuuden saavuttamiseksi ei lopulta tarvita mitään ihmeitä – suunnittelijoiden ja päättäjien tulee vain ymmärtää, ettei pyöräteitä voida suunnitella samoin periaattein kuin ajoratoja tai jalkakäytäviä vaan pyöräilyn erityispiirteet on huomioitava. Hyvä harjoitus on pyöräillä omassa kotiympäristössään, kokea kaikilla aisteilla mitkä asiat tekevät pyöräilystä helppoa ja kivaa ja siten houkuttelevaa ja mitkä asiat taas vaarallista ja ikävää ja siten vähentävät pyöräilyinnostusta. Sitten vaan mietitään, miten lisätään näitä helpon ja kivan pyöräilyn tuntemuksia ja vähennetään vaarallisuuden ja ikävyyden tuntemuksia.

Kiitos opastuksesta OUPO – Oulun polkupyöräilijät ry!

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin

Syksy on ollut Kuopion polkijoissa aktiivista vaikuttamisen aikaa. Olemme käyneet pyöräilemässä yhdessä Kuopion kaupungin viranhaltijoiden kanssa ja järjestäneet Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen yhteisen keskustelutilaisuuden.

Vaikuttamisen lähtökohtana on ollut Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmaan kirjattu tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ja muutos vaatii johdonmukaisia ja sinnikkäitä toimia ja tekoja.

Lähde: Kuopion pyöräilyn edistämisohjelma

Yhteisellä pyöräilyllä lähestyimme infraa neljän kuvitteellisen hahmon kautta.

Kerttu-koululainen polki keskustasta Rajalan koululle. Simo sairaanhoitaja lasketteli Puijonlaaksosta töihin KYS:ille. Pirjo-professori polkaisi KYS:iltä kokoukseen yliopiston Snellmanialle. Ossi-opiskelija painoi Savilahdesta joogatunnille keskustaan.

Kiinnitimme matkoilla huomiota mm. väistämisvelvollisuuksiin, pyöräliikenteen ja jalankulun erotteluun, työmaa-aikaisiin järjestelyihin, reittien sujuvuuteen ja yhteyspuutteisiin, moottoriajoneuvojen pysäyttämiseen pyöräteillä sekä punaisen asfaltin käyttöön yli risteysalueiden. Saimme kehua Kuopion kaupunkia mm. pyöräliikenteen ja jalankulun erottelusta, pyöräpysäköinnin laadun nostosta, pyöräliikenteen opasteista, 30 km nopeusrajoituksesta keskustassa ja tietysti Vilkku-fillareista.

Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen keskustelutilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja pohdittiin yhdessä pyöräilijöitä askarruttavia kysymyksiä. Tapaamisessa kuulimme mm. pyöräilyn laskennasta, digitaalisista palveluista, pyöräteiden päällystämisestä ja toisaalta korjausvelasta, pyöräliikenteen verkostotarkastelusta, viestinnästä ja pyörämatkailun kehittämisen potentiaalista Pohjois-Savossa. Tapaamisessa puhuttivat myös mm. katukiveykset, kaivonkannet pyöräteillä, liikennevalojen painonapit, koulujen liikenneympäristöjen turvallisuus sekä väliaikaiset liikennejärjestelyt ja luvattomat työmaat.

Talvikunnossapito puhutti erityisen paljon. Sen osalta keskustelua herättivät mm. talvihoidon laatu, pyöräilijän luotto siihen, että reitti on ajettavassa kunnossa, ajantasainen tieto aurauksesta, urakkasopimukset ja sopimusten rikkominen sekä pyöräilijöiden palaute. Oli erityisen ilahduttavaa kuulla, että talvikunnossapidon työntekijöille on hankittu tiestötarkastuspolkupyöriä. Uusien sopimusten myötä esimerkiksi Mestar tarkkailee talvikunnossapitotyön laatua pyöräilemällä itse säännöllisesti vastuualueellaan.

Kaikkia keinoja tarvitaan pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi 30 %:iin. Yhä useamman tulee valita polkupyörä (yksityisauton sijaan) erityisesti lyhyillä muutamien kilometrien matkoilla. Pyöräliikenne tulee tehdä houkuttelevammaksi (kuin yksityisautoilu). Tämä vaatii ajattelun muutosta, priorisointia, investointeja pyöräliikenteen infraan ja aitoa laatua sekä isossa kuvassa että yksityiskohdissa.

Kiitos Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue näistä tapaamisista ja yhteistyöstä! Paljon on kehuja ja paljon on kehitettävää! 😊

Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, liikenneinsinööri Hanna Väätäinen, apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen (kaupunkiympäristön palvelualue) sekä Kuopion polkijoiden hallituksen jäsenet Antti Lipponen, Inka Silfsten ja Juha Hartikainen (kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Maija Hartikainen).