On kuitenkin huolestuttavaa, että kaupunkirakennelautakunnalle esitetään 25.3. nähtäville asetettavaksi hankkeen alkuperäistä ja heikointa vaihtoehtoa. Tämä päätösesitys ohittaa täysin syyskuussa 2025 järjestetyn yleisötilaisuuden palautteen, jossa moni kritisoi nimenomaan suunnitelman epäkäytännöllisyyttä ja jyrkkiä nousuja.

Yleisötilaisuuden jälkeen kaupunki laati toisen, hieman paremman, vaihtoehdon. Tässä vaihtoehdossa pyöräliikenteen reitti olisi suorempi, mutta sekin ohjaisi pyöräilijät edelleen kulkemaan jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Pyöräliikenteen reitti kulkisi kuitenkin molemmissa vaihtoehdoissa Kellolahdentien ali, moottoritien yli, moottoritien rampin ali ja ylös kohti Pohjantietä.

Veronmaksajien näkökulmasta on kestämätöntä investoida kalliiseen peruskorjaukseen, joka on suorassa ristiriidassa Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ja Kuopion omien strategisten tavoitteiden* kanssa.

Jos rakennamme kalliilla rahalla pääreitin, jonka mutkaiset linjaukset ja raskaat mäet heikentävät liikkumisen sujuvuutta, emme luo kestävää liikennejärjestelmää vaan hukkainvestoinnin. Investoinnin vaikuttavuus jää saavuttamatta, jos uusi infrastruktuuri ei houkuttele käyttäjiä tai se joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan vastaamaan nykyaikaisia standardeja.

On koko kaupungin etu, että Kellolahdentien kaltainen keskeinen väylä toteutetaan kerralla toimivasti. Jotta käytetyt resurssit parantaisivat liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja palvelisivat kaupunkilaisia vuosikymmeniä eteenpäin, yleissuunnitelma on palautettava valmisteluun. Kumpikaan ehdotetuista suunnitelmista ei ole pyöräliikenteen kannalta toimiva.

Avoimen ja osallistavan suunnittelun periaate murenee, jos asukkaiden osoittamat epäkohdat sivuutetaan ja päätöksentekoon tuodaan kritisoitu luonnos ilman parannuksia.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.3.2026

* Esimerkiksi Kuopion seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 2023 ja Viksu Kuopio -ohjelma 2024

Lisätietoa hankkeesta:
Savon Sanomat 21.3.2026: Liikenne Kuopion moottoritien ympäristössä mullistuu

The post Kellolahdentien suunnitelma on palautettava valmisteluun – asukkaiden palaute ja laatuvaatimukset sivuutettu appeared first on Kuopion polkijat ry.

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen ja ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Huttunen puolustivat ramppia (SS 4.10.). Heidän mukaansa se parantaa keskustan saavutettavuutta ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä mm. vähentämällä Asemakadun ja Suokadun liikenteellistä painetta – eli yksityisautoilua.

Autoilun aiheuttamaa painetta ei kuitenkaan vähennetä uusilla yhteyksillä, vaan tekemällä vaihtoehtoiset kulkutavat – kuten pyöräliikenne – houkuttelevammiksi.

Kyllösen ja Huttusen mukaan moottoritien ympäristön toimet parantavat jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen – ja henkilöautoliikenteen – olosuhteita. Tämä ajattelu näkyy monissa Kuopion liikennehankkeissa. ”Kaikki kulkumuodot tulee ottaa huomioon” on usein kuultu.

Kuopion strategiassa (Viksu Kuopio, Ilmastopoliittinen ohjelma, Pyöräilyn edistämisohjelma) tavoitellaan siirtymää yksityisautoilusta kohti kestävää liikennettä. Strategia linjaa: ”[Kulkutapaosuuteen päästään] suunnittelemalla alueita ja kaupunkia enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle ja vähemmän autoliikenteelle.”

Keskustan kehittäminen ihmisille lisää kaupungin veto- ja elinvoimaa. Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että jalan ja pyörällä liikkuvat asioivat eniten keskustassa ja he tuovat myös eniten rahaa keskustan yrityksille ja palveluille. Tuoreessa Tampereen keskustan asiointitutkimuksessa oli viitteitä siitä, että juuri pyöräilijöiden vuosikulutus keskustassa on korkeinta. Kestävää liikennettä tukeva infra lisää asiakasmääriä ja myyntiä, myös erikoisliikkeissä.

Kuopion kaupunkiseudulla henkilöautoilun kulkutapaosuus on 53 %. Erityisen ongelmallista on, että autoa käytetään hyvin lyhyillä matkoilla eikä autoilun vähenemisestä ole merkkejä. Kestävien kulkutapojen osuus ei kasva, jos resursseja käytetään yksityisautoilun sujuvoittamiseen.

Kuopion tulevaisuus ei rakennu ramppien varaan, vaan sen varaan, kuinka hyvin kaupunki osaa suunnitella tilaa ihmisille – ei autoille.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 12.10.2025

The post Kulkutapaosuudet ovat nollasummapeliä appeared first on Kuopion polkijat ry.

Pyöräily onkin myötätuulessa Kuopiossa. Pyöräliikenne on huomioitu kaupungin strategiassa ja eri ohjelmissa. Hyvästä suunnasta huolimatta pyöräliikenteen kulkutapaosuus on Kuopiossa matala. Itä-Suomen seudullisen liikkumistottumukset (2022) mukaan Kuopion seudulla tehdään polkien vain 14 % matkoista. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan 53 % matkoista.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan nostaa, tulee pyöräliikenteen edellytyksiä parantaa. Edellytysten parantaminen tarkoittaa kaupungin liikenne- ja muun infran tarkastelua laajasta näkökulmasta. Kuopioon tarvitaan sujuvampia ja nopeampia pyöräteitä ja parannusta talvikunnossapitoon.

1. Pyöräbaanaverkon rakentaminen

Kuopioon tulee luoda koko kaupungin kattava pyöräilyn baanaverkko, joka yhdistää suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Korkea laatutaso tarkoittaa sujuvuuden lisäksi mm. etuajo-oikeutta ja liikennevaloetuutta risteyksissä.

2. Talvikunnossapidon laadun nosto

Pyöräliikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ympäri vuoden. Kaupungin tulee valvoa talvikunnossapidon laatua ja edellyttää urakoitsijoilta kunnossapitosopimusten huolellista noudattamista.

3. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin

Päiväkoteihin ja kouluihin tulee saada sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet. Lähikatujen liikennettä on rauhoitettava ja nopeuksien tulee olla enintään 30 km/h. Koulujen oppilaita tulee ohjata ja kannustaa kulkemaan koulumatkat pyörällä tai kävellen. Saattoliikennettä tulee vähentää ja rajata. Kouluissa tulee suositella, ettei lapsia saateta autolla ainakaan perille saakka. Saattoliikenne aiheuttaa ison liikenneturvallisuusriskin koulujen läheisyydessä.

4. Autopysäköintinormi historiaan

Pysäköintinormi määrittää autopaikkojen määrän suhteessa kerrosneliömetreihin tai asuntojen määrään. Autojen pysäköintinormeista on luovuttava. Nykyinen vaatimus autopaikkojen määrästä hidastaa pyöräily-ystävällisen kaupungin rakentamista ja kehittämistä.

5. Ihmisten keidas aallonmurtajalta Valkeisenlammelle

Maljalahden aallonmurtajalta Valkeisenlammelle tulee saada koko matkalta viihtyisä pyöräliikenteelle ja jalankulkijoille rakennettu reitti. Kallaveden, Snellmaninpuiston ja tuomiokirkon, torin, kaupunginteatterin ja Valkeisenlammen yhdistävä reitin tulee olla rauhoitettu moottoriajoneuvoliikenteeltä pihakatuna, pyöräkatuna tai kävelykatuna.

6. Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta

Pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistettyjä väyliä tulee välttää asuinalueilla, keskustassa ja pääväylillä. Pyöräliikenteen tulee tapahtua pääsääntöisesti ajoradalla tai erotelluilla pyöräteillä. Erottelu parantaa myös jalankulun olosuhteita ja turvallisuutta.

Allekirjoittaneet ehdokkaat Kuopiossa

The post Kuopion polkijoiden vaaliteesit 2025 appeared first on Kuopion polkijat ry.

Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että pyöräilyn osuus liikenteestä on 30 % vuoteen 2030 mennessä. Parannuksia pyöräliikenteen edellytyksiin onkin tehty. Kuopion valtti ovat sähköavusteiset kaupunkipyörät. Myös mm. pyöräpysäköinnin laatua on nostettu huomattavasti.

Kuntavaalit on myös pyörävaalit. Kuopion polkijat esittää omissa vaaliteeseissään merkittäviä investointeja mm. kattavan pyöräbaanaverkon rakentamiseksi, talvikunnossapidon laadun nostamiseksi ja turvallisempien koulumatkojen edistämiseksi. Toivomme myös autopaikkanormin purkua.

Pyöräliikenteen edistämisen hyödyistä – myös taloudellisista – on tutkittua tietoa. Investointi pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin terveys- ja hyvinvointihyötyinä. EU:n tasolla on tutkittu, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä. Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja TTL:n tuoreen tutkimuksen mukaan pyöräilyä edistämällä voidaan saavuttaa väestötason terveyshyötyjä. VTT on juuri julkaissut tutkimusartikkelin koskien kaupunkien kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä. Hankkeessa laadittiin laskentamalli hyötyjen vaikutusten arvioimiseksi.

Pyöräilyinfraa ei paranneta vain jo pyöräileviä varten vaan ennen kaikkea siksi, että yhä useampi liikkuisi pyörällä.

Suosittelemme kaikkia tutustumaan valtakunnalliseen Pyörävaalit-kampanjaan, Kuopion polkijoiden kuntavaaliteeseihin ja teesit allekirjoittaneisiin kuntavaaliehdokkaisiin. Pyöräilymyönteinen ehdokas on valinta kestävän ja viihtyisän kaupungin puolesta.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.4.2025

The post Pyöräilymyönteinen ehdokas investoi pyöräliikenteeseen appeared first on Kuopion polkijat ry.

Voi vain kysyä, mihin tämä erikoinen järjestely perustuu. Miten kaupungin strategia ja tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuutta näkyvät tosielämässä ja työmaajärjestelyissä? Tavoitteleeko kaupunki edelleen ja aidosti sitä, että pyöräliikenteen osuus liikenteestä kasvaa 30 prosenttiin ja että yksityisautoilun kulkutapaosuus laskee?

Puijonrinteen sillan saneerauksen aikana autoliikenteelle on varattu kolme kaistaa. Tälle löytyy varmasti jälleen samat selitykset kuin aiemminkin; ”kaikki kulkumuodot tulee huomioida”, ”autoliikenteen tulee olla sujuvaa”, ”Puijonkadulle syntyisi (auto)ruuhkaa”, ”joukkoliikenne tulee huomioida”. Tosiasiassa kyse on valinnoista ja priorisoinnista. Kolmella kaistalla ja jalkakäytävällä voisivat aivan hyvin jatkaa joukkoliikenne, pyöräliikenne, jalankulku ja tarvittaessa taksiliikenne.

Viime vuonna pyöräliikenne katkaistiin kuukausiksi Niuvantiellä ja pyöräilijät ohjattiin Puijonlaakson mäkiselle kiertotielle. Nyt sama toistuu Puijonkadulla ja pyöräliikenne ohjataan laskeutumaan reitille, jossa on suuret korkeuserot ja tunneliin, jossa erittäin huonot näkemät. Onko unohdettu, että pyöräily on liikennettä?

Maija Hartikainen

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.4.2024

Lue Kuopion kaupungin uutinen 15.4.2024

The post Liikenteen prioriteetit jälleen vinksallaan appeared first on Kuopion polkijat ry.

Strategia ja kaupungin ohjelmat tavoittelevat vahvasti kestävän ja aktiivisen liikenteen olosuhteiden parantamista ja kasvua.

Ilmastopoliittisessa ohjelmassa tavoitellaan merkittäviä muutoksia liikenteen kulkutapaosuuksiin vuoteen 2030 mennessä. Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus pyritään nostamaan 43 prosentista 55 prosenttiin ja henkilöautoliikenteen osuus päinvastoin laskemaan 53 prosentista 35 prosenttiin. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on saada pyöräliikenteen osuus liikenteestä 30 prosenttiin.

Resurssiviisausohjelmassa linjataan, että kaupunkia tulee suunnitella vähemmän autolle ja enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Tänä vuonna 2024 yhtenä ohjelman toimenpiteenä on tehdä yksityisautoilusta yhä vähemmän houkuttelevaa: pyörällä ja joukkoliikenteellä pääsee nopeammin ja lähemmäs.

Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät suurta ajattelun muutosta – yli palvelualue- ja yksikkörajojen. Pyöräliikenteen alhainen 14 % kulkutapaosuus junnaa, jos pyöräily ei ole aidosti yksityisautoa houkuttelevampi liikennemuoto. Yksityisautoilun haitallisen korkea 55 % kulkutapaosuus ei laske, jos kaupungin viranhaltijat ja päättäjät jatkavat nykyisellä linjalla.

Kuopion polkijat on haastanut niitä kaupungin suunnitelmia ja päätöksiä, joissa pyöräliikenteen olosuhteita ei ole otettu tarpeeksi huomioon. 

Viimeisimpänä postiimme saapui päätös koskien Puijonkadun katusuunnitelmaa välillä Asemakatu-Puutarhakatu. Ehdotimme, että katu olisi yleisilmeiltään ihmisläheisempi bulevardi ja että autoliikenteelle riittäisi yhteensä neljä kaistaa. Lisäksi ehdotimme muun muassa, että Asemakadun (hotellin) kulma rakennettaisiin turvallisemmaksi ja toimivammaksi.

Kaupunki sai katusuunnitelmaan yhteensä kolme muistutusta, joiden kaikkien pääpaino oli pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa. Muistutukset eivät valitettavasti johtaneet katusuunnitelman muutoksiin. Kaupungin mukaan neljä kaistaa ei riitä autoliikenteen aamu- ja iltaruuhkahuipputunnin ruuhkaan. Tämä kuvaa hyvin asenneilmapiiriä, jossa ironisesti “one more lane will fix it” – yksi autoliikenteen lisäkaista korjaa ongelman.

Viisas liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne näkyvät Kuopion kaupungin strategiassa ja eri ohjelmien tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Joko olisi aika tehdä se merkittävä kulttuurin muutos ja suunnitella kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle ja vähemmän yksityisautoilulle? Sellainen olisi aidosti hyvän elämän kaupunki.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä Savon Sanomissa 12.3.2023

The post ”One more lane will fix it” appeared first on Kuopion polkijat ry.

Vaikuttamisen lähtökohtana on ollut Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmaan kirjattu tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ja muutos vaatii johdonmukaisia ja sinnikkäitä toimia ja tekoja.

Yhteisellä pyöräilyllä lähestyimme infraa neljän kuvitteellisen hahmon kautta.

Kerttu-koululainen polki keskustasta Rajalan koululle. Simo sairaanhoitaja lasketteli Puijonlaaksosta töihin KYS:ille. Pirjo-professori polkaisi KYS:iltä kokoukseen yliopiston Snellmanialle. Ossi-opiskelija painoi Savilahdesta joogatunnille keskustaan.

Kiinnitimme matkoilla huomiota mm. väistämisvelvollisuuksiin, pyöräliikenteen ja jalankulun erotteluun, työmaa-aikaisiin järjestelyihin, reittien sujuvuuteen ja yhteyspuutteisiin, moottoriajoneuvojen pysäyttämiseen pyöräteillä sekä punaisen asfaltin käyttöön yli risteysalueiden. Saimme kehua Kuopion kaupunkia mm. pyöräliikenteen ja jalankulun erottelusta, pyöräpysäköinnin laadun nostosta, pyöräliikenteen opasteista, 30 km nopeusrajoituksesta keskustassa ja tietysti Vilkku-fillareista.

Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen keskustelutilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja pohdittiin yhdessä pyöräilijöitä askarruttavia kysymyksiä. Tapaamisessa kuulimme mm. pyöräilyn laskennasta, digitaalisista palveluista, pyöräteiden päällystämisestä ja toisaalta korjausvelasta, pyöräliikenteen verkostotarkastelusta, viestinnästä ja pyörämatkailun kehittämisen potentiaalista Pohjois-Savossa. Tapaamisessa puhuttivat myös mm. katukiveykset, kaivonkannet pyöräteillä, liikennevalojen painonapit, koulujen liikenneympäristöjen turvallisuus sekä väliaikaiset liikennejärjestelyt ja luvattomat työmaat.

Talvikunnossapito puhutti erityisen paljon. Sen osalta keskustelua herättivät mm. talvihoidon laatu, pyöräilijän luotto siihen, että reitti on ajettavassa kunnossa, ajantasainen tieto aurauksesta, urakkasopimukset ja sopimusten rikkominen sekä pyöräilijöiden palaute. Oli erityisen ilahduttavaa kuulla, että talvikunnossapidon työntekijöille on hankittu tiestötarkastuspolkupyöriä. Uusien sopimusten myötä esimerkiksi Mestar tarkkailee talvikunnossapitotyön laatua pyöräilemällä itse säännöllisesti vastuualueellaan.

Kaikkia keinoja tarvitaan pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi 30 %:iin. Yhä useamman tulee valita polkupyörä (yksityisauton sijaan) erityisesti lyhyillä muutamien kilometrien matkoilla. Pyöräliikenne tulee tehdä houkuttelevammaksi (kuin yksityisautoilu). Tämä vaatii ajattelun muutosta, priorisointia, investointeja pyöräliikenteen infraan ja aitoa laatua sekä isossa kuvassa että yksityiskohdissa.

Kiitos Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue näistä tapaamisista ja yhteistyöstä! Paljon on kehuja ja paljon on kehitettävää!

The post Pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin appeared first on Kuopion polkijat ry.

Juuri julkaistun Itä-Suomen liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla 53 % matkoista kuljetaan yksityisautolla. Yksityisautoilemme, vaikka arkipäivien matkat ovat lyhyitä – reilusti yli puolet matkoista on pituudeltaan korkeintaan viisi kilometriä.

Tilanne ei näytä valoisalta myöskään pyöräliikenteen osalta. Liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla pyöräillään vain 14 % matkoista. Pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista on ollut laskeva.

Saimme juuri kuulla, että Niuvantien pyöräliikenteen ja jalankulun reitti saneerataan lyhyeltä, noin 450 metrin matkalta. Pyörätie on poikki kesään 2023 saakka ja kiertotie kulkee Puijonlaakson kautta. Niuvantien pyörätien kunnostus on enemmän kuin tarpeen, mutta kiertotien mäkisyys ja poikkeusjärjestelyn kesto on kestävän liikenteen näkökulmasta täysin kohtuuton.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan aidosti nostaa ja viisaan liikkumisen houkuttelevuutta parantaa, tarvitaan merkittävää muutosta nykytilanteeseen, kehityssuuntaan ja asenteisiin. Strategiat ja suunnitelmat ovat kunnossa. Nyt tarvitaan tekoja ja oikeaa priorisointia. Tällä hetkellä akuutteja asioita ovat kestävän liikenteen työmaa-aikaiset järjestelyt ja talvikunnossapidon laatu.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.1.2023

The post Kestävän liikenteen työmaa-aikaiset olosuhteet kuntoon appeared first on Kuopion polkijat ry.