Tällainen asetelma hämärtää vastuunjakoa liikenteessä. Tieliikennelaki lähtee siitä, että jokaisen on ennakoitava muiden toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja toimittava sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Samalla se määrittää selkeästi väistämisvelvollisuudet. Näitä ei ole kirjoitettu siksi, että niitä voisi tilanteen mukaan sivuuttaa, vaan siksi, että liikenne olisi ennakoitavaa, sujuvaa ja turvallista kaikille.

Erityisesti liikenneympyröissä väistämisvelvollisella, eli autoilijalla, on korostunut vastuu havainnoida ja varmistaa, ettei vaaratilanteita synny. Näköesteet tai oletukset muiden toiminnasta eivät poista tätä vastuuta.

On totta, että kenenkään ei kannata ”ottaa oikeuksiaan väkisin”. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, ettei vastuuta siirretä epäsuorasti sille heikommalle osapuolelle, joka toimii sääntöjen mukaan. Turvallinen ja sujuva liikenne syntyy ennen kaikkea siitä, että säännöt tunnetaan ja niitä noudatetaan –  ei siitä, että niistä varmuuden vuoksi luovutaan.

Malttia tarvitaan kaikilta. Mutta maltti ei ole sama asia kuin oikeuksista luopuminen. Jos sääntöjä noudattava pakotetaan väistämään, kyse ei ole enää turvallisuudesta ja sujuvuudesta vaan vastuun siirtämisestä ja se tekee liikenteestä arvaamatonta ja vaarallista.

Mielipide on julkaistu Savon Sanomissa 28.4.2026

The post Autoilijalla on korostunut vastuu kiertoliittymässä appeared first on Kuopion polkijat ry.

On kuitenkin huolestuttavaa, että kaupunkirakennelautakunnalle esitetään 25.3. nähtäville asetettavaksi hankkeen alkuperäistä ja heikointa vaihtoehtoa. Tämä päätösesitys ohittaa täysin syyskuussa 2025 järjestetyn yleisötilaisuuden palautteen, jossa moni kritisoi nimenomaan suunnitelman epäkäytännöllisyyttä ja jyrkkiä nousuja.

Yleisötilaisuuden jälkeen kaupunki laati toisen, hieman paremman, vaihtoehdon. Tässä vaihtoehdossa pyöräliikenteen reitti olisi suorempi, mutta sekin ohjaisi pyöräilijät edelleen kulkemaan jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Pyöräliikenteen reitti kulkisi kuitenkin molemmissa vaihtoehdoissa Kellolahdentien ali, moottoritien yli, moottoritien rampin ali ja ylös kohti Pohjantietä.

Veronmaksajien näkökulmasta on kestämätöntä investoida kalliiseen peruskorjaukseen, joka on suorassa ristiriidassa Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ja Kuopion omien strategisten tavoitteiden* kanssa.

Jos rakennamme kalliilla rahalla pääreitin, jonka mutkaiset linjaukset ja raskaat mäet heikentävät liikkumisen sujuvuutta, emme luo kestävää liikennejärjestelmää vaan hukkainvestoinnin. Investoinnin vaikuttavuus jää saavuttamatta, jos uusi infrastruktuuri ei houkuttele käyttäjiä tai se joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan vastaamaan nykyaikaisia standardeja.

On koko kaupungin etu, että Kellolahdentien kaltainen keskeinen väylä toteutetaan kerralla toimivasti. Jotta käytetyt resurssit parantaisivat liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja palvelisivat kaupunkilaisia vuosikymmeniä eteenpäin, yleissuunnitelma on palautettava valmisteluun. Kumpikaan ehdotetuista suunnitelmista ei ole pyöräliikenteen kannalta toimiva.

Avoimen ja osallistavan suunnittelun periaate murenee, jos asukkaiden osoittamat epäkohdat sivuutetaan ja päätöksentekoon tuodaan kritisoitu luonnos ilman parannuksia.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.3.2026

* Esimerkiksi Kuopion seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 2023 ja Viksu Kuopio -ohjelma 2024

Lisätietoa hankkeesta:
Savon Sanomat 21.3.2026: Liikenne Kuopion moottoritien ympäristössä mullistuu

The post Kellolahdentien suunnitelma on palautettava valmisteluun – asukkaiden palaute ja laatuvaatimukset sivuutettu appeared first on Kuopion polkijat ry.

Kunnossapitosopimukset ovat selkeät. Niissä määritellään tarkasti, milloin auraus aloitetaan, millaiseen lopputulokseen on päästävä ja kuinka nopeasti.

Kaupungin kunnossapitosopimuksissa todetaan, että 1-luokan väylillä auraus aloitetaan 3 senttimetrin lumimäärän kohdalla ja että lumensyvyys ei saa missään tilanteessa ylittää 6 senttimetriä. Jatkuvan lumisateen aikana väylät on pidettävä liikennöitävässä kunnossa. Lisäksi väylien tulee välittömästi aurauksen jälkeen olla irtolumesta ja sohjosta puhtaat. Tämä koskee sekä ajoratoja että pyöräteitä ja jalkakäytäviä.

Ajoradoilla sopimukset mahdollistavat sen, että sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1-luokan väylillä voidaan siirtyä noudattamaan 2-luokan lähtörajoja. Tämä on sovittu jousto. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työn lopputuloksen laadusta voisi tinkiä.

Kalustorikot tai runsas lumisade eivät poista sopimusvastuuta. Riskienhallinta kuuluu urakoitsijalle ja sopimusten mukaan urakoitsijan tulee varmistaa varakaluston saatavuus. Sopimusten valvonta kuuluu kaupungille.

Sopimuksissa todetaan myös, että kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja. Ne eivät siis ole toissijaisia, vaan etusijalla. Lisäksi 1-luokan pyöräteiden kunnossapidon lähtörajoja ja maksimilumenmäärää ei voi ajoratojen tavoin sunnuntaisin tai pyhäpäivinä heikentää.

Pyörätiet ja jalkakäytävät ovat osa kaupungin liikenneverkkoa. Monelle työmatka, kauppareissu tai lasten kuljettaminen tapahtuu kävellen tai pyörällä ja kaupungin tavoitteiden mukaan näitä kulkutapoja tulisi lisätä. Talvikunnossapito on myös turvallisuuskysymys.

Talvikunnossapito on peruspalvelu. Sen taso ei saa riippua viikonpäivästä, kalustotilanteesta tai siitä, kuka sattuu liikkumaan milläkin väylällä. Kyse ei ole mielipiteestä, vaan sopimusten toteutumisesta. Sopimus on sopimus. Kaupunkilaisilla on oikeus sen mukaiseen palveluun.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 27.2.2026

The post Kunnossapito ei ole mielipidekysymys – sopimuksia on noudatettava appeared first on Kuopion polkijat ry.

Kuulimme, että Luoto neuvottelee kaupungin kanssa alueen pysäköinnistä. Toivomme, että ratkaisut tehdään ympäristöä, maisemaa, Kallavettä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen. Aallonmurtajan tyvessä on pysäköintialue, jolta on vain noin 250 metrin matka Luodolle. Aivan aallonmurtajan kärkeen ajaminen ei ole välttämätöntä.

Kirjoitimme vuonna 2024 aallonmurtajan ”piliksestä”, jonka seurauksena ihmisten viihtyisyys ja turvallinen liikkuminen jäävät autoilun jalkoihin. Aallonmurtajalle tulee sallia vain välttämätön huoltoajo ja liikuntaesteisten pääsy.

On myös syytä korjata sitkeä harhaluulo: palvelujen elinvoima ei ole kiinni siitä, että autolla pääsee aivan oven eteen. Tutkimusten mukaan jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät keskustoissa usein enemmän rahaa kuin autolla liikkuvat, ja kävely- ja pyöräilypainotteiset alueet tukevat liike-elämän myyntiä. Houkutteleva ympäristö on matkailu- ja ravintolapalveluiden etu.

Aallonmurtajan rauhoittaminen tukisi yhtä Kuopion polkijoiden tavoitteista: ihmisten keidasta aallonmurtajalta Valkeisenlammelle, elävää ja viihtyisää reittiä keskustan läpi. Keskustan vetovoima on viihtyisyys, viipyily, kaikenikäiset ihmiset ja elävä kaupunkitila. Luoto, ”pieni kylä veden päällä”, on hieno paikka näille elämyksille. Toivotamme onnea Luodon jatkolle!

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 14.2.2026

The post Aallonmurtajan houkutteleva ympäristö on kaikkien etu appeared first on Kuopion polkijat ry.

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen ja ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Huttunen puolustivat ramppia (SS 4.10.). Heidän mukaansa se parantaa keskustan saavutettavuutta ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä mm. vähentämällä Asemakadun ja Suokadun liikenteellistä painetta – eli yksityisautoilua.

Autoilun aiheuttamaa painetta ei kuitenkaan vähennetä uusilla yhteyksillä, vaan tekemällä vaihtoehtoiset kulkutavat – kuten pyöräliikenne – houkuttelevammiksi.

Kyllösen ja Huttusen mukaan moottoritien ympäristön toimet parantavat jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen – ja henkilöautoliikenteen – olosuhteita. Tämä ajattelu näkyy monissa Kuopion liikennehankkeissa. ”Kaikki kulkumuodot tulee ottaa huomioon” on usein kuultu.

Kuopion strategiassa (Viksu Kuopio, Ilmastopoliittinen ohjelma, Pyöräilyn edistämisohjelma) tavoitellaan siirtymää yksityisautoilusta kohti kestävää liikennettä. Strategia linjaa: ”[Kulkutapaosuuteen päästään] suunnittelemalla alueita ja kaupunkia enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle ja vähemmän autoliikenteelle.”

Keskustan kehittäminen ihmisille lisää kaupungin veto- ja elinvoimaa. Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että jalan ja pyörällä liikkuvat asioivat eniten keskustassa ja he tuovat myös eniten rahaa keskustan yrityksille ja palveluille. Tuoreessa Tampereen keskustan asiointitutkimuksessa oli viitteitä siitä, että juuri pyöräilijöiden vuosikulutus keskustassa on korkeinta. Kestävää liikennettä tukeva infra lisää asiakasmääriä ja myyntiä, myös erikoisliikkeissä.

Kuopion kaupunkiseudulla henkilöautoilun kulkutapaosuus on 53 %. Erityisen ongelmallista on, että autoa käytetään hyvin lyhyillä matkoilla eikä autoilun vähenemisestä ole merkkejä. Kestävien kulkutapojen osuus ei kasva, jos resursseja käytetään yksityisautoilun sujuvoittamiseen.

Kuopion tulevaisuus ei rakennu ramppien varaan, vaan sen varaan, kuinka hyvin kaupunki osaa suunnitella tilaa ihmisille – ei autoille.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 12.10.2025

The post Kulkutapaosuudet ovat nollasummapeliä appeared first on Kuopion polkijat ry.

Pintaa syvemmältä katsottuna tilanne on toinen. Pyörätallin käyttö on ollut vähäistä, mutta ei siksi, etteikö tarvetta ja kiinnostusta olisi ollut. Tallin kaikki käyttöoikeudet varattiin loppuun heti ensimmäisten kuukausien aikana. Paikkoja ei riittänyt läheskään kaikille halukkaille. Tästä huolimatta talli on tyhjillään. Miksi? Järjestelmä ei salli riittävää ylibuukkausta, toisin kuin esimerkiksi lentoyhtiöillä tai hotelleilla, joissa todellinen käyttöaste ohjaa myytävien paikkojen määrää. Näin ei ole syntynyt aitoa mahdollisuutta käyttää tallia, vaikka kiinnostusta on.

Järjestelmässä on myös toinen rajoite. Paikkaa pyörätallista ei ole voinut varata lyhyeksi ajaksi vaikka vain muutaman tunnin ostosreissun ajaksi. Ainoa vaihtoehto on ollut kuukausikohtainen käyttöoikeus. Ajatellaanpa, että autolla keskustaan tulevalle olisi tarjolla vain kuukausipysäköinti. Kuinka moni valitsisi sen kahvilakäynnin ajaksi? Pyöräilijän tarpeet vaihtelevat yhtä lailla: toisinaan haetaan paikkaa koko viikonlopuksi, toisinaan taas vain nopean keskustassa asioinnin ajaksi. Kun vaihtoehtoja ei tarjota, käyttö jää väistämättä vajaaksi.

Tallin ongelmat eivät kerro siitä, etteikö pyöräilyyn panostaminen kannattaisi, vaan siitä, ettei hyvää ideaa ole vielä toteutettu kunnolla. Toivon, että Kuopion kaupunki ja pysäköintiyhtiö tarttuvat tilaisuuteen kehittää palvelua aidosti käyttäjien ehdoilla. Esimerkiksi tuntiperusteinen maksu, mahdollisuus kokeilla ilman pitkää sitoutumista ja riittävä määrä käyttöoikeuksia voisivat avata tallin kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Hyvin toteutettuna pyörätalli olisi tärkeä osa houkuttelevaa, turvallista ja modernia Kuopiota, jossa pyöräily on aidosti helppo vaihtoehto yhä useammalle.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.5.2025

Lue myös Ylen artikkeli pyörätallin käynnistymisvaikeuksiin liittyen.

The post Pyörätalli ansaitsee toimivan toteutuksen appeared first on Kuopion polkijat ry.

Pyöräily onkin myötätuulessa Kuopiossa. Pyöräliikenne on huomioitu kaupungin strategiassa ja eri ohjelmissa. Hyvästä suunnasta huolimatta pyöräliikenteen kulkutapaosuus on Kuopiossa matala. Itä-Suomen seudullisen liikkumistottumukset (2022) mukaan Kuopion seudulla tehdään polkien vain 14 % matkoista. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan 53 % matkoista.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan nostaa, tulee pyöräliikenteen edellytyksiä parantaa. Edellytysten parantaminen tarkoittaa kaupungin liikenne- ja muun infran tarkastelua laajasta näkökulmasta. Kuopioon tarvitaan sujuvampia ja nopeampia pyöräteitä ja parannusta talvikunnossapitoon.

1. Pyöräbaanaverkon rakentaminen

Kuopioon tulee luoda koko kaupungin kattava pyöräilyn baanaverkko, joka yhdistää suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Korkea laatutaso tarkoittaa sujuvuuden lisäksi mm. etuajo-oikeutta ja liikennevaloetuutta risteyksissä.

2. Talvikunnossapidon laadun nosto

Pyöräliikenteen tulee olla sujuvaa ja turvallista ympäri vuoden. Kaupungin tulee valvoa talvikunnossapidon laatua ja edellyttää urakoitsijoilta kunnossapitosopimusten huolellista noudattamista.

3. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin

Päiväkoteihin ja kouluihin tulee saada sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet. Lähikatujen liikennettä on rauhoitettava ja nopeuksien tulee olla enintään 30 km/h. Koulujen oppilaita tulee ohjata ja kannustaa kulkemaan koulumatkat pyörällä tai kävellen. Saattoliikennettä tulee vähentää ja rajata. Kouluissa tulee suositella, ettei lapsia saateta autolla ainakaan perille saakka. Saattoliikenne aiheuttaa ison liikenneturvallisuusriskin koulujen läheisyydessä.

4. Autopysäköintinormi historiaan

Pysäköintinormi määrittää autopaikkojen määrän suhteessa kerrosneliömetreihin tai asuntojen määrään. Autojen pysäköintinormeista on luovuttava. Nykyinen vaatimus autopaikkojen määrästä hidastaa pyöräily-ystävällisen kaupungin rakentamista ja kehittämistä.

5. Ihmisten keidas aallonmurtajalta Valkeisenlammelle

Maljalahden aallonmurtajalta Valkeisenlammelle tulee saada koko matkalta viihtyisä pyöräliikenteelle ja jalankulkijoille rakennettu reitti. Kallaveden, Snellmaninpuiston ja tuomiokirkon, torin, kaupunginteatterin ja Valkeisenlammen yhdistävä reitin tulee olla rauhoitettu moottoriajoneuvoliikenteeltä pihakatuna, pyöräkatuna tai kävelykatuna.

6. Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta

Pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistettyjä väyliä tulee välttää asuinalueilla, keskustassa ja pääväylillä. Pyöräliikenteen tulee tapahtua pääsääntöisesti ajoradalla tai erotelluilla pyöräteillä. Erottelu parantaa myös jalankulun olosuhteita ja turvallisuutta.

Allekirjoittaneet ehdokkaat Kuopiossa

The post Kuopion polkijoiden vaaliteesit 2025 appeared first on Kuopion polkijat ry.

Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että pyöräilyn osuus liikenteestä on 30 % vuoteen 2030 mennessä. Parannuksia pyöräliikenteen edellytyksiin onkin tehty. Kuopion valtti ovat sähköavusteiset kaupunkipyörät. Myös mm. pyöräpysäköinnin laatua on nostettu huomattavasti.

Kuntavaalit on myös pyörävaalit. Kuopion polkijat esittää omissa vaaliteeseissään merkittäviä investointeja mm. kattavan pyöräbaanaverkon rakentamiseksi, talvikunnossapidon laadun nostamiseksi ja turvallisempien koulumatkojen edistämiseksi. Toivomme myös autopaikkanormin purkua.

Pyöräliikenteen edistämisen hyödyistä – myös taloudellisista – on tutkittua tietoa. Investointi pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin terveys- ja hyvinvointihyötyinä. EU:n tasolla on tutkittu, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä. Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja TTL:n tuoreen tutkimuksen mukaan pyöräilyä edistämällä voidaan saavuttaa väestötason terveyshyötyjä. VTT on juuri julkaissut tutkimusartikkelin koskien kaupunkien kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä. Hankkeessa laadittiin laskentamalli hyötyjen vaikutusten arvioimiseksi.

Pyöräilyinfraa ei paranneta vain jo pyöräileviä varten vaan ennen kaikkea siksi, että yhä useampi liikkuisi pyörällä.

Suosittelemme kaikkia tutustumaan valtakunnalliseen Pyörävaalit-kampanjaan, Kuopion polkijoiden kuntavaaliteeseihin ja teesit allekirjoittaneisiin kuntavaaliehdokkaisiin. Pyöräilymyönteinen ehdokas on valinta kestävän ja viihtyisän kaupungin puolesta.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.4.2025

The post Pyöräilymyönteinen ehdokas investoi pyöräliikenteeseen appeared first on Kuopion polkijat ry.

Jutussa ei kuitenkaan nostettu esille varsinaista syytä tähän ongelmaan: huonoa talvikunnossapitoa. Jos robotit eivät pääse liikkumaan, miten voisivat ihmisetkään – etenkin he, jotka käyttävät liikkumisensa apuna esimerkiksi pyörätuolia tai rollaattoria?

Turvallinen ja esteetön liikkuminen sääolosuhteista riippumatta on kaikkien perusoikeus. Kun jalkakäytävien ja pyöräteiden talvikunnossapito laiminlyödään, siitä kärsivät erityisesti he, joiden liikkumismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti rajoitetut. Kaupungistamme löytyy toki esimerkillisesti talvikunnossapidettyjä väyliä, mutta on myös surullisen paljon väyliä, joilla ei usein talvella täyty edes kunnossapitosopimusten minimilaatuvaatimukset.

Urakoitsijat ovat sitoutuneet tiettyyn laatuun kilpailutuksessa. Kaupungin tehtävä on valvoa kunnossapitosopimusten toteutumista ja huolehtia siitä, että kaikki väylät – niin jalkakäytävät, pyörätiet kuin robottienkin käyttämät reitit – ovat kunnossa vuodenajasta riippumatta. Lumivallit, sohjo ja pehmenevä polanne eivät saa estää liikkumista sen paremmin ihmisiltä kuin uusilta teknologiasovelluksiltakaan.

Viime vuosina kaupunki on investoinut paljon esimerkiksi pyöräilyväyliin. On täysin kohtuullista edellyttää, että näistä ja muistakin kestävän liikenteen käyttämistä väylistä pidetään huolta ympäri vuoden. Hyvin hoidettu talvikunnossapito turvaa liikkumisen perusoikeuden ja tekee kaupungista toimivan ja saavutettavan – kaikille.

Antti Lipponen
Kirjoittaja on Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 3.12.2024

The post Talvikunnossapito kuntoon – liikkumisen perusoikeus kuuluu kaikille appeared first on Kuopion polkijat ry.

Alla ajatuksiamme liikenneturvallisuuteen.

Liikenneturvallisuus vaikuttaa keskeisesti siihen, millä välineellä liikumme paikasta toiseen ja miten ohjaamme lapsiamme liikkumaan.

On tärkeää, että kaupunki- ja liikenneympäristö tukee erityisesti suojattomia kulkijoita ja edistää aktiivista liikkumista. Tavoitteena tulee olla onnettomuuksien estäminen.

Turvallista liikenneinfraa edistää esimerkiksi nopeusrajoituksien lasku. Pyöräliitto on esittänyt, että taajamien yleisrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa. On hienoa, että Kuopion polkijoiden aloitteesta Kuopion keskustan nopeusrajoitus on jo laskettu kolmeenkymppiin. Asuinalueilla myös isommat kokoojakadut tulisi saada turvallisemmiksi ja 30 km/t piiriin.

Laadukkaat työmaajärjestelyt tukevat liikenneturvallisuutta. Työmaiden vaiheet tulee suunnitella niin, että jalankulku ja pyöräliikenne sujuvat turvallisesti kaikissa vaiheissa. Työmaiden järjestelyissä olisi Kuopiossa paljon parannettavaa. Reitit ovat liian kapeita liikennemääriin nähden, pyörätiet katkeavat kuin seinään, työmaa-aitojen asettelu ontuu, ja isoja työmaakoneita on pyöräteillä valittavan usein vailla asianmukaisia aitoja ja ohjausta.

Risteykset ovat vaaranpaikkoja kaikille liikkujille. Risteysten turvallisuutta parantavat mm. niin sanonut ylijatketut pyörätiet, korotetut suojatiet ja pyörätien punaisen asfaltin käyttäminen myös risteyksessä. Järjestely, jossa autoilijat kääntyvät suoraan jatkavan pyöräliikenteen läpi, on aiheuttanut pyöräilijöiden kuolemia.

Jalkakäytävillä ja pyöräteillä auton pysäköintiin ja pysäyttämiseen ei Kuopiossa useinkaan puututa. Tieliikennelaki on selvä ja Poliisihallitus on ottanut asiaan kantaa, mutta maantapa jatkuu. Tämä aiheuttaa vaaraa suojattomille liikkujille, esimerkiksi lapsille ja vanhuksille.

Myös talvikunnossapito on keskeinen tekijä liikenneturvallisuuden parantamisessa. Pyöräliikenteen turvallisuutta edistävät riittävä ja hyvin ajoitettu auraus, ohuet polanteet ja sulamisvesien tehokas ohjaus pois väylältä. Hiekoitussepeli ei voi olla ensisijaista talvihoitoa. Jos sohjoa ehtii syntymään, tulee se aurata pois ennen jäätymistä.

Erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen edellytykset tulee turvata. Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen. Kuopion polkijoissa olemme järjestäneet lasten fillarikatsastuksia, joiden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten pyöräilyä – hyväkuntoisilla fillareilla.

Autoliikenteen sujuvuus asetetaan yhteiskunnassamme yhä edelleen liikenneturvallisuuden edelle. Autoliikenteen paradigmaa tulee uskaltaa haastaa. Pyöräliikenteen ja jalankulun turvallisuus tukee myös kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kaupungin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.

The post Turvallisia kilometrejä appeared first on Kuopion polkijat ry.